Texmex-piirakka

Tämän lempeästi tulisen ja suussa sulavan texmex-piirakan ohjeen löysin Liemessä -ruokablogista. Tykkään mausteisesta ja sopivasti tulisesta ruuasta, joten päätin kokeilla tätä reseptiä synttäripöytään. Hyvin onnistui, mutta ensi kerralla laitan vielä vähän enemmän potkua. Käytin mietoa chiliä, ehken sitä lähde vaihtamaan, vaan lisään joukkoon jalopenoa. Piirakka maistui meikäläisen mielestä parhaalta kylmänä.

TEXMEX-PIIRAKKA (x 2)

POHJAT:

300 g voita

1 dl vettä

5 dl vehnäjauhoja

3 dl ruisjauhoja

hyppysellinen suolaa

TÄYTE:

400 g jauhelihaa

1 sipuli

0,5 punainen paprika

1 pss maissia

2 munaa

2 creme fraichea

1 rkl voita

1 rkl ruokosokeria

puolikas pullo Tannisen chilinen suklaakastiketta

200 g salsaa

chili

oreganoa

kuminaa

suolaa

pippuria

1. Pohjien teko: Sekoita jauhot ja suola keskenään ja lisää joukkoon sula voi. Lisää vesi ja sekoita taikinaksi. Voitele vuoat ja painele taikina niiden pohjalle tasaisesti.

2. Täytteen valmistus: Kuullota sipulisiivuja. Lisää joukkoon paloiteltu paprika, ruokosokeria ja ripaus suolaa. Nosta lämpötilaa ja anna karamellisoitua n. 5 min ajan. Anna vetäytyä. Paista pannulla tuore tai kuivattu chili. Lisää jauheliha ja ruskista se. Mausta haluamallasi tavalla. Lisää salsa ja chilinen suklaakastike sekä lopuksi vielä maissi.

2. Piirakoiden kokoaminen: Sekoita kaikki edellä valmistetut täytteet keskenään. Ripottele osa täytteestä piirakoiden pohjille. Kaada päälle keskenään sekoitetut kananmuna-creme fraichet. Ripottele päälle loput täytteistä. Paista uunin keskiosassa 180 asteessa 30-40 min.

En löytänyt kaupasta tuota Tannisen chili-suklaakastiketta, joten käytin omasta jääkaapista löytyvää makeaa chilikastiketta. Toimi aivan hyvin. Samoin jätin salsan pois ja korvasin sen tomaattimurskalla. Seuraavalla kerralla voisi tosiaan lisätä joukkoon jalopenoja ja käyttää vaikkapa jotain maustettua tomaattimurskaa. Paprikaakin taisin heittää surutta sen kokonaisen joukkoon.

Kuvissa piirakka on lohkoina, koska leipaisin sen hyvissä ajoin ennen synttäreitä ja pakastin sen osissa. Aivan maukasta oli muuten pakastamis-sulatus -rumban jälkeenkin!

Lauantai on herkkupäivä

Ihanaa, lauantai ja pitkä viikonloppu! Miehellä on maanantai vapaata, kun oli viime lauantain töissä. Mukava juttu sinänsäkin, että Sinnalla on 5kk neuvola maanantaina, jossa saa taas aimo annoksen rokotteita. Miten tuo murunen voikin olla jo kohta puolivuotias?! Eilen tuli tosiaan täyteen 5 kuukautta. 

Olin ajatellut, että ehkä tuo maaginen päivä, jolloin kuukausi vaihtuu neljästä viiteen, lopettaisi samalla nämä kuukauden päivät kestäneet yöhulinat. NO EI. Viime yö oli ihan samanlainen kuin lukuisat aiemmatkin; kahden tunnin välein herättiin kiljumaan, kääntyilemään, syömään... Hoen itselleni vain sitä kuuluisaa mantraa: "Jaksaa, jaksaa!". Ystävät, sukulaiset ja naapurit puolestaan hokee mulle: "Se on vain vaihe!", "Ei sitä kestä enää kauan!", "Kohta se loppuu, koita jaksaa!". Toivon mukaan se yöuni tästä alkaisi jo oikeasti pikkuhiljaa pidentymään. On niin hassua, kun ensimmäiset 4 kuukautta Sinna nukkui 1-2 yösyötöllä koko pitkän yön ja nyt on ollut pelkästään tällaista. Jos jollain on vinkkejä yöhulinoihin, niin antaa tulla tuonne kommenttiboksin puolelle! :D

No, univelasta herkkuvelkaan. En muista, kerroinko jo, että mies teki mulle uuden ruokaohjelman, jota oon nyt parin viikon ajan kuuliaisesti noudattanut. Ei siis dieettiruokavaliota, koska en edelleenkään uskalla laihduttaa, ettei imetys kärsi. Vaihdettiin vain muutama hiilaripitoinen ruoka proteiinipitoiseen vaihtoehtoon. Mulla kuulemma tuntuu tuo hiilareiden syöminen (siis ihan vaikka ruisleivän ja perunan syöminen) vaikeuttavan rasvojen lähtemistä, joten kokeillaan nyt näin. Anyway, oon pidättäytynyt arkisin herkuista (ihmeen loistavin arvosanoin!) ja tänään, lauantaisin siis, saan luvan herkutella -niin että napa ruskaa! Tässä mä nytkin loikoilen sängyllä ja kirjoittelun lomassa napsin lempparisuklaatani. Mmm. Päivällä olis treffit tyttöjen kanssa Pannukakkutalossa. Mmm. Illalla syödään pihviä ja ranskalaisia miehen tekemän herkullisen kastikkeen kera. MMM. Huomenna sitten taas ruotuun.

Fiilis ja motivaatio on katossa, koska keho, olo ja mieli tuntuu kevyemmältä, herkuista on ollut melko helppo pysytellä erossa (ilman hirveitä raivareita siis :D) ja salilla on reeni maistunut. Eilen käväisin inbodyssa, kun halusin malttamattomana nähdä, toimiiko tämäkään ruokavalio mulle. Oli toiminut, jess! Ne pätkissä nukutut yöt ei siis niiiiin älyttömästi ole vaikuttaneet yleiseen jaksamiseen, etteikö välillä olisi jaksanut käydä salilla. Tai rullaluistelemassa. Pikemminkin oon saanut lisäenergiaa treenaamisesta.

Tämmöistä tänne. Päivät tuntuu näin kesäisin (etenkin näin lämpiminä päivinä) juoksevan eteenpäin, eikä koneella tule iltaisinkaan istuttua niin usein. Instagramin tilini päivittyy blogia tiheämmin, löydätte mut sieltä nimimerkin mrs_mabn takaa. :) Nyt lounaalle, mies aikoi tuoda salilta tullessaan subit, nam!

Kuvien marjapiirakan leipaisin (ja vetäisin huiviin pienellä avustuksella) viime treffeillä tyttöjen kanssa. Slurps.

Fazerinakakku & Porkkanakakku

Ensimmäiset reseptit, joita lupailin teille tuossa taannoin, tulevat tässä. Valitsin tähän juhannuksen kynnykselle oikeita superherkkuja, mikäli jollain on vielä mietinnässä jälkkärit tai vierastarjottavat. ;) Kuten kerroin, olen bongannut blogeista monta monituista hyväksi ellei peräti loistavaksi osoittautunutta reseptiä niin leivonnaisten kuin arkiruokienkin joukosta. Nämä ensimmäiset reseptit saattavat olla jo monen teistä tiedossa (etenkin tuo porkkanakakku), ne kun on varsin tutuissa blogeissa olleet esillä.

PORKKANAKAKKU

POHJA:

6 dl jauhoja

4,5 dl sokeria

1 rkl leivinjauhetta

1 rkl soodaa

1 rkl kanelia

1 rkl vaniljasokeria

2 rkl kardemummaa

6 munaa

noin 9 dl porkkanaraastetta

KUORRUTUS:

noin 8 dl tomusokeria

4 tl vaniljasokeria

100 g voita

200 g maustamatonta tuorejuustoa

1. Pohjan teko: Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi ja lisää joukkoon varovasti sekoittaen keskenään sekoitetut kuivat ainekset. Lisää öljy ja vielä viimeisenä porkkanaraaste. Kumoa seos uunipellille ja paista 200 asteessa 30-40 minuutin ajan uunin keskitasossa.

2. Kuorrutuksen valmistus: Sekoita keskenään voi ja tuorejuusto. Siivilöi seokseen mukaan tomusokeri ja vaniljasokeri ja sekoita tasaiseksi.

3. Kakun kokoaminen: Kumoa kuorrutus jäähtyneen pohjan päälle ja levitä tasaiseksi. Koristele halutessasi nonparelleilla tms.

Tosi hyvää! Kuorrute on tooooooodella makeaa ja pohja suussasulavaa. Enpä olisi uskonut, että kakku, jossa porkkana on pääroolissa, voisi olla näin hyvää! Bongasin porkkanakakun ohjeen Jonnamaista -blogista. :)

No sitten toiseen reseptiin! Tästä kakusta tuli niin hyvää, että meinaa alkaa kuola valumaan jo pelkästä kakun ajattelusta... Kokeile tätä, oikeesti! Jos oot suklaan ystävä, etenkin fazerinan ystävän, tää tulee olemaan niin sun juttu. Slurps.

FAZERINA-KAKKU

POHJA:

20 kpl Fazerina keksejä (melkeimpä koko paketillinen)

reilu 100 g voita

TÄYTE:

400 g Fazerina suklaata (tmv. appelsiinilla maustettu suklaa)

400 g tuorejuustoa (200g appelsiinin makuista, 200g maustamatonta)

4 dl vispikermaa

3,5 dl tomusokeria

1,5 dl kaakaojauhetta

0,5 dl vahvaa kahvia

3 liivatelehteä

1. Pohjan teko: Hienonna keksit muruiksi ja sekoita niihin sulatettu voi. Rasvaa irtopohjavuoan reunus ja jauhota se tomusokerilla. Voit asettaa reunuksen suoraan tarjoiluastialle ja tehdä kakun siihen. Painele keksimuru-voi -seos tasaiseksi pohjaksi ja laita tarjoiluastia reunuksineen ja pohjineen jääkaappiin.

2. Täytteen valmistus: Sulata suklaa ja liota liivatelehtiä kylmässä vedessä. Vatkaa kerma kevyeksi vaahdoksi. Sekoita tuorejuusto notkeaksi ja lisää  tomusokeri ja kaakaojauhe joukkoon. Sulata liivatelehdet kuumassa kahvissa ja lisää ne (vähän jäähdyttyään) ohuena nauhana seokseen, samoin sula suklaa. Lisää lopuksi kermavaahto ja sekoita tasaiseksi.

3. Viimeistely: Kaada seos keksipohjan päälle ja tasoita pinta. Kopauta irtopohjavuoan reunusta hieman, jotta pahimmat kuplat poistuvat. Hyydytä kakkua jääkaapissa vähintään 4 tuntia. Koristele oman makusi mukaan.

Kakusta riittää noin 12 hengelle. Itse tein pohjan alkuperäiseen reseptiin nähden tuplana, sillä en meinannut saada seosta riittämään koko vuoan leveydelle. Mikäli teet pohjan pieneen irtopohjavuokaan, voi vähempikin määrä keksimuruseosta riittää. Tämän superherkullisen kakun ohjeen sieppasin Uusi Kuu -blogista. :)

Nyt pitäisi alkaa viimeistelemään pakkailuja, mieli ja keho haluaisi kyllä ennemmin päikkäreille tsiljoona herätystä sisältäneen yön jäljiltä, mutta ei auta - tänään kutsuu Kuusamo ja mökkijuhannus! :) Mitäs juhannussuunnitelmia teillä on? Mua vähän jännittää, miten mökkeily sujuu nyt, kun vauva on mukana. Tiedättehän, ne automatkat, nukkumiset vieraassa paikassa jne...

Hämmentynyt keittiön valtaaja

Taisin tuossa taannoin jo mainitakin, että olen tässä Sinnan syntymän jälkeen innostunut ja oikein aktivoitunutkin kokeilemaan uusia reseptejä niin ruokien kuin leivonnaistenkin parissa. Empä olisi moista uskonut tapahtuvan! Aiemmin en nimittäin viihtynyt keittiössä kuin tasan sen verran, mitä spagetin, makkaraperunoiden tai kanakastikkeen valmistamiseen meni aikaa. Kaikista parasta oli, mikäli ruuan sai työnnettyä vain uuniin ja se valmistui itsekseen siellä. Okei, vieläkään en nauti salaatin vääntämisestä (inhoan sitä pesemis-kuorimis-pilkkomis rumbaa) enkä todellakaan ole tässä kehittelemässä mitään puoltatoista tuntia vaativaa ateriaa, mutta nyt se kokkaaminen ja leipominen napostelee paljon enemmän kuin ennen.

Syytänkö tästäkin äitihormoneita? ;) Oli syy mikä tahansa, on ollut vallan mukavaa hääräillä keittiössä! Useimmiten Sinnakin viihtyy sitterissä istuskellen mun seurana, kun selostan kokkiohjelmien tapaan pikkumurulle (aka yleisölleni), mitä seuraavassa vaiheessa tehdään ja näytän samalla ruoka-aineksia, joita seuraavaksi aletaan käsittelemään.

Mulla on aika paljon ruoka-aineallergioita ja sen lisäksi oon jonkin verran kranttu eli nirsoilija. Jonkin verran suppea on siis ollut tuo meikäläisten ruokavalio ja arjessa pyöriteltävien ruokien määrä... Nyt oon kuitenkin rohkaistunut kokeilemaan joitakin allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita mukaan aterioihin - hyvin kypsytettynä, jotta allergeenit poistuisivat. Näin olen saanut lisättyä esimerkiksi porkkanan ruokavaliooni. Sitä onkin viime kuukausina popsittu oikein ahkerasti. ;)

Tässä muutaman kuukauden aikana kun on tullut kokeiltua yhtä sun toista reseptiä, on sieltä joukosta muutamia helmiäkin löytynyt. Ajattelinkin, että jakaisin teillekin näitä hyväksi havaitsemiani reseptejä täällä blogin puolella. Tykkään itse lueskella blogeista hyvistä, helpoista ja nopeista arkiruoista sekä tietysti niistä herkullisista jälkiruoistakin. Itse asiassa suurimman osan resepteistä olen bongannut blogeista. Tämän postauksen kuvista saattekin esimakua tuleviin reseptipostauksiin... :)

Meikäläisen tekeleet ei kyllä ulkonäöllä hurmaa, mutta maku on ollut näissä lempparitekeleissä kohdallaan. Mut hei, näin kotiköökin puolella onneksi vallitsee rentous tuossa ulkoasussa; eli ei se ulkonäkö, vaan se maku!

ps. Päivitin banneria uusiksi, en vaan ole ihan varma, pidänkö siitä tuollaisena... Mitä mieltä ootte? Ideoita banneriin?

Vappuja!

Mulla on niin perjantaifiilis! Täällä on paistanut aurinko koko päivän, lämmittänyt ihanasti, kun oon touhuillut tuolla takapihalla terassikalusteita järjestellen ja vauvaa nukuttaen. Iltapäivällä piti ihan hyvän fiiliksen ja vapun kunniaksi kaataa itselle lasillinen omatekoista simaa (rusinoilla, of course) ja nautiskella sitä tuoreen munkin (kaupasta) kera aurinkotuolissa. Oi että!

Saatiin aamupäivällä extempore kylään mun opiskelukamu vauvansa ja koiransa kanssa. Asuvat tässä aika lähellä meitä, meidän vauvoilla on kuukausi ikäeroa, meidän neiti on 3 kuukautta vanha ja heidän poitsu 2 kuukauden ikäinen. Koirat leikki innoissaan keskenään takapihalla ja vauvat katselivat toisiaan (ja toistensa ohi :D) kiinnostuneina. Oli tosi jännä päästä näkemään muitakin vauvoja kuin sitä omaa, huomaa kuinka erilaisia vauvat on keskenään! Terkkuja vaan M:lle, treffaillaampa pian uudestaan! :)

Onko teillä vappusuunnitelmia, ohjelmaa viikonlopulle? Me ajateltiin huomenna pyörähtää vapputorilla, mikäli säät yhtään suosii. Mun tekisi mieli metrilakua ja mies innostui ajatuksesta ostaa vauvalle ilmapallo ensimmäisen vappunsa kunniaksi. :D Ihana mies. Lisäksi käydään mun mummulla synttärikakulla ja grillaillaan kotona. Käytiin tänään aamulla vauvan kanssa kaupassa ostamassa koko pitkän viikonlopun ruuat, oon tehnyt kunnon vappumenun viikonlopun ruokien osalta, en malta odottaa, että pääsen kokeilemaan uusia (grilli)reseptejä. :)

Mies on koirien ja vauvan kanssa iltalenkillä, mä jäin kotiin oikaisemaan kipeää selkääni ja katsomaan Downton Abbeya. Kohta voisi ruveta keittämään miehelle kahvia ja kaivaa jääkaapista yllätyksenä tänään leipomaani sitruuna-mustikkapiirakkaa. Toivottavasti mies ilahtuu!

Oikein mukavaa ja makoisaa vappua, pitäkää kivaa! :)

ps. Rullaluistelukausi korkattu, oijoijoi että teki kutaa!

Lakkoja mä mettästän!

Lakat aka hillat on ihan aina olleet mun suosikkeja. Muistan, kun pienenä pääsin mummun ja papan mukaan Syötteelle hillasoille ja kun tulin kotiin saaliini kanssa hyvin ylpeänä, kirjoitin jokaiseen pakasterasin kanteen "OmaNimi:n lakkoja, muut ei saa syödä!". :DD Ne oli siis niin suurinta herkkua! Sen tosin muistan, että suot oli aina ihan saakutin täynnä kaiken maailman öttiäisiä ja kosteilla soilla tarpominenkaan ei ollut mitään herkkua. Mutta toki itse palkinto voitti aina työn ja tuskan!

Viime vuosina ei oo paljon lakkoja näkynyt - ei soilla eikä meikäläisten pakastimessa. Tänä kesänä sain jonkin hepulin ja nappasin tällaisia puolen kilon purkkeja marjamyyjältä kaksin kipalein. Jaoin pienen purkin kolmeen pikkuruiseen osaan ja pakastin. Saa herkutella paljaaltaan tai leipäjuuston päällä talven pimeinä hetkinä. Nam! :)

Meikällä on ollut tänään joku ihme hedari, niin en oikein voi tuijotella tätä tietokoneen ruutua. Pitäis vissiin istua vähän ergonomisemmin työtuolilla ja muistaa tehdä taukojumppaa aina välillä. Suutarin vaimolla ei oo kenkiä tai jotain... Taidan mennä köllötteleen tuonne sohvan puolelle ja samalla katsoa Netflixistä jakson pari Siskoni on noitaa - kuka muistaa kyseisen sarjan? Ihan hauskaa katsella pitkästä aikaa vanhaa vuosituhannen vaihteen sarjaa, jota silloin nuorena seuraili. Vaatteet, kampaukset, ensimmäiset kännykät, hehh, voi niitä aikoja! :D

Ja jesh, huomenna on taas viikonloppu, pitää päästä ainakin mustikkametsällä pyörähtämään! Sitten alkaiskin olla pakkasen marjavarastot täynnä talvea varten. Muita marjahamstraajia? ;)

Lapsekkailla synttärikemuilla

Huhheijaa! Niin se viikonloppu vierähti vaan äkkiä tuolla kyläilemässä. Ystävien tytär vietti 2-vuotissynttäreitään lauantaina ja meikäläinen sai kunnian toimia paardien hovikuvaajana. Heiluinkin juhlien ajan paikasta toiseen ja mitä ihmeellisimmissä asennoissa - ei sitä turhaan sanota, että lasten kuvaaminen on sekä antoisaa että hyvin haastavaa. ;) Pitäydyn kuitenkin blogi-puolella näissä kuvissa, joissa ei ihmisiä näy. Taitava ystäväni oli loihtinut taas sellaiset herkut pöytään, että oksat pois! Kakku oli ehdottomasti juhlien silmäterä, heti päivänsankarin jälkeen siis, ja maistui todella hyvältä. Kuten kaikki muukin. Juhlien jämiä herkuteltiinkin koko viikonloppu, ei ollut helppo palata arkiruokavalioon tuon reissun jälkeen. ;)

Ehdin viikonloppuna räpsäistä myös 2-vuotiskuvia sekä koko perheestä että maailman suloisimmasta pikku A:sta yksinään, voi että hän on niin ihana ja reipas tyttö! Kovasti huuteli "tätiä" ja "setää" leikkimään, mutta ehdoton suosikki oli "Silaaa!" eli Cira, joka meillä oli matkassa mukana. Vähän väliä piti käydä antamassa Ciralle "aaaai", eli haleja ja pusuja. :)

Käytiin vielä ennen kotiin lähtöä paikallisessa autokaupassakin, josta mies oli netistä bongannut kuulemma "juuri sellaisen auton, jota on meille jo pitkään etsinyt". Ja niinhän siinä sitten kävi, että sinne se meidän pikkuruinen Juniorimme (joo, meidän autolla on nimi :D) jäi ja tilalle vaihtui huomattavasti tilavampi ja valjakko-harrastukseemme sopivampi auto. Tai laivalta se musta näyttää, kun auton kokomuutos on niin huomattavan suuri! Tänään lähden illalla (mies kyydissä) ajelemaan uudella pirssillä, täytyy saada hyvät tuntumat uuteen autoon, ennen kuin uskallan lähteä sillä pidemmille ajoille. Mua jotenkin aina hermostuttaa ajaa autolla, jolla en ole aiemmin ajanut. Etenkin nyt, kun uutukainen on edeltäjäänsä niiiiiin paljon kookkaampi, hirvittää jo nyt keskusta-ajelut ja parkkeeraukset, huhhei. :D

Miten teidän viikko on käynnistynyt?

Minttu-muffit

Lauantai-iltaa! Niin se Suomi sitten pääsi finaaliin, wautsi! Jonkin verran meikäläinenkin äsken vilkuil tuota töllöä miehen vieressä - ja kyllähän tuo ilouutinen raikas muutenkin koko talossa. ;) Mutta, helle on varmaan verottanut mun muistia jonkin verran, kun meinasi ihan unohtua kirjoitella tästä herkkuaiheesta.. Nyt siis vihdoin sitä reseptiä kehiin näistä aivan sairaan herkuista  minttusuklaamuffeista. Niin kuin jo aiemmin totesin, ei ohje todellakaan ole meikäläisen hyppysistä, vaan poimin reseptin taitavan Kinuskikissan valikoimasta. Minttu-muffien reseptin löydät siis täältä ja laitan sen kopioituna Kinuskissan sivulta myös tähän alle. Alkaa melkein kuola valumaan, kun katson näitä kuvia. :D

Tällä määrällä saat tehtyä noin 15-20 muffia.

Pohja:
1 Pätkis Mini Bites -pussi
150 g voita tai margariinia
1 ½ dl sokeria
2 munaa
3 ½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 ½ rkl kaakaojauhetta
1 ½ dl kevytkermaa

Täyte:
300-400 g Philadelphia Marabou -suklaatuorejuustoa

Leikkaa Pätkikset rouheeksi. Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen. Yhdistä kuivat aineet ja lisää taikinaan vuorotellen kerman kanssa. Sekoita joukkoon lopuksi Pätkis-rouhe. Lusikoi pieniä taikinanokareita pellille leivinpaperin päälle. Jätä reilusti leviämisvaraa. 

Paista 200 asteessa 10 minuuttia. Anna jäähtyä. Mitä kylmempiä muffit on, sitä helpompi niihin on levitellä tuorejuustoa (eivät rikkoudu niin herkästi).

Sipaise toisen pohjapuoliskon päälle tuorejuustoa ja laita toinen puolisko kanneksi. Vinkki: Saat tuorejuustosta helpommin levittyvää, kun notkistat sitä sähkövatkaimella. Mukaan voi lisätä myös pienen määrän maitoa tai kermaa. Itse ainakin lisäsin tuorejuustomössöön mukaan lorauksen pohjien teosta jäänyttä kevytkermaa ja tuorejuusto sekoittui tosi hyvin.

Meidän kaapista ei löytynyt kuin tavallista kaakaojauhetta, joten muffien maku kärsi hieman siitä. Ensi kerralla siis ehdottomasti leivontaan tarkoitettua kaakaojauhetta! Lisäksi voisin ensi kerralla laittaa vähän vielä enemmän tuota pätkistä. Mums. :P Ei muuta ku herkuttelemaan! ps. Maistu muuten ihan yhtä hyviltä pakkasesta sulatettuina!

Ei niin mutaista kakkua

Mennään suoraan asiaan: Oon kaks kertaa yrittänyt (paino sanalla yrittänyt) tehdä mutakakkua. Mutta EI. Perssilmä sentään, kun en osaa! Mun pro kummitäti teki viime vuonna mun valmistujaisjuhliin aivan taivaallista mutakakkua (ja taivaallista suklaajuustokakkua, mutta sen tekoa en oo vielä uskaltanut yrittää) ja oon siitä asti himoinnut sellaisesta makuelämyksestä. Mmm. Ensimmäisellä kerralla tein mutakakun maitosuklaaseen, koska mies on jokseenkin allerginen tummalle suklaalle (voi sitä aivastelun määrää!). Not very good. Toisella kerralla (josta todistusaineistona alla olevat kuvat) tein viisaampana mutakakun tummaan suklaaseen (eikä mies aivastellut ollenkaan, liekö allergeeni hävinnyt uunissa paistuessaan) ja kaikki meni muuten suht. hyvin, mutta ohjeen mukainen paistoaika oli totaalisen pielessä. Kakku siitä tuli, mutta mudat jäi puuttumaan - if you know what I mean. Kuivakakkua, nam. En tykkää kuivakakusta pahemmin, joten herkuttelin omat palaseni vain kakun keskustasta popsien (joka oli edes vähän mutakakun makuinen), mies tuntui tykkäävän koko kakusta. Vieraille en edes tohtinut tarjota tekelettäni.

Kattokaa nyt tuota mun "muka-mutakakkua"! :D Melkonen Leipuri Hiiva taas ollut asialla. Toivottavasti äiskä ei lue tätä, koska muuten se pyörittelee päätään tai ehkä jopa hakkaa päätään seinään. Ja toivottavasti myöskään mun S-ystävä ei lue tätä, koska muuten se pakottaa (sanan varsinaisessa merkityksessä) mut leipaisemaan kesällä mutakakkua. ;)

Tästä tappiollisesta kokeilusta nro 2 viisastuneena note to self: "Ota ensi kerralla kakku ulos uunista ennemmin vaikka täysin raakana kuin ylikypsänä!"

Mites teitien viikko on lähteny rullaamaan? Rullaamisesta tulikin mieleen, että toivottavasti huomenna ei enää sada, niin pääsis taas rullaluistelemaan. Niin, jos vaan jalat kantaa, oli sen verran hapokas salireissu tänään...

Mama

Tänään on kylvetty uutta ruohoa takapihalle ja juhlittu äitejä! On muodostunut jo melkein perinteeksi, että meikäläinen leipaisee äitienpäivänä jonkinlaisen kakun tapaisen mamalle. Tämän kertainen leipomus meni onneksi yhtä hyvin kaupaksi kuin edellisvuosienkin tekeleet. Olis vielä se auringon möllykkäkin voinut paistaa äitien kunniaksi...

Törmäsin pari kuukautta sitten kirjakaupassa teokseen, jota en muistanut nähneeni äidin kirjahyllyssä. Romaani oli yhden äiskän suosikkikirjailijan rustaama, joten nappasin sen hyllyltä mukaani äitienpäivää ajatellen. Ja kyllähän se näytti olevan erittäin mieluisa lahja! :) Mua ja mun mamaa yhdistää ehkä eniten rakkaus kirjoihin (ja vieläpä todella samantyylisiin sellaisiin), hieman kyseenalainen huumorintaju (toiset tajuu, toiset ei) ja himo Lakrisaliin. Ja oonhan mä tietty äidin paras tytär - ainoa kun olen laatuaan. ;) Mut nyt kutsuu sohva, kun maha on ihan täynnä äitienpäiväherkkuja, se on moi!

Uuteen laskuun

Toiset ne lähtee uuteen nousuun (ehkei sentään ihan maanantaina?), mutta meikäläinen se lähtee uuteen laskuun. Meinaan tän painoni kanssa - toivottavasti. ;) Tuli pientä takapakkia tuossa sairastellessa reilun parin viikon ajan, eikä pelkästään reenittömyyden vuoksi, vaan itsekurin puutteen takia... Ne pääsiäis- ja vappuherkut, mmm.. Eikä siinä vielä mitään, mutta kun kipeänä jostain syystä kuvittelee, että on pakko (saada) syödä herkkuja. Aivan niin kuin sitä tervehtyisi nopeammin mättämällä suklaata ja colaa naamariin. Eilen piti ottaa ihan tietoinen valinta ja iskostaa se pääkoppaan; maanantaina koittakoon taas (karu) paluu arkeen, pääsiäis- ja vappuhulinoista kertynyt turvotus ja jäljellä olevat ylimääräiset kilot on saatava taas laskusuuntaan.

Kesän ekat omassa grillissä valmistuneet hampparit!

Tänään oonkin kitannut 3 litraa vettä, popsinut munia, raejuustoa ja maitorahkaa ja ollut toooosi väsynyt. Toisin sanoen - back to basics. Nuutunut olo voi kyllä johtua monen päivän ulkona riekkumisesta, meillä kun tosiaan laatta lensi takapihalla koko viikonlopun ajan, heh heh. Huomenna meinasin olla jopa niin hurja, että käyn kokeileen, joko sitä vois reenailla salin puolella. Veikkaan, että lihakset huutaa armoa jo ekoissa toistoissa, mut hei, jostainhan se on taas lähdettävä vai mitä!

Kuvituksena ihania herkkuja, joita vielä vapun ajan mussutin menemään. Nam nam. Ihan vähän vaan alkoi kuola valumaan, mutta pitäydyn tässä vihreässä teessäni enkä juoksi jääkaapille.. Ääh, miksi mä kiusaan itteäni näillä kuvilla.. Noh, saahan noita tietty halutessaan herkutella taas lauantaina, kun on herkkupäivä. ;)

Jälkkäriä.. ;)

Maistuu muuten herkkuruuat ja -jälkkärit paljon paremmalta, kun on vähän aikaa ollut ilman. Nimimerkillä kun on vetänyt monta päivää putkeen hamppareita (ite tehtyjä, mmm!) ja jätskiä, ei ne enää neljäntenä päivänä maistuneet juuri miltään. Joten ehkä se itsekuri sieltä jostain taas löytyy, niin maistuu lempparijätskikin taas lempparilta!

Miten muilla "kesäksi kuntoon" tyyliset projektit etenee? Vai joko ootte ihan kuosissa biitsikelejä varten?

Loppuun maanantain kevennys. Mä en oo ainoa, joka meillä on herkutellut. Näiden kahen ei vaan tarvi vahtia linjojaan... ;) Reipasta viikkoa muruset!

"Ooo! Lempparii! Vaniljavaahtoa! Ollaan ihan paikallaan, eyes on the prize!"

"Omnomnomm.. Kannatti odottaa!"

Perjantain pelastus

 

Nyt en puhu perjantaipullosta, vaan räkätautilaisen järeistä aseista tervehtymistä kohti taistellessa. Täällä siis yhäkin podetaan flunssaa ja ai että tää on just meikäläiselle kohdistettu flunssan oire, kun mun ääni on lähtenyt huitelemaan. Tää puhumattomuus on tämmöselle hölöpöttäjälle ihan kauheeta, jostain kai mua nyt rangaistaan, kun ääni vietiin! Oon kyllä viekkaasti, "viekkaasti", yrittänyt houkutella sulosointuista viserrystäni (krhm) takaisin muutamin poppakonstein (suom. ihan perusmetodein), mutta tää fifty-sixty särkyvä bassoääni sen kun pysyy. Mies soitti mulle töistä tänään ja kun vastasin puhelimeen mitä miehekkäimmällä mörinällä "Jo--oo", linjalla oli vähän aikaa hiljaista, kun mies kuulemma tarkisti puhelimen näytöltä, oliko vahingossa soittanut jollekin miehelle korkeaäänisen vaimonsa sijaan. Hohhoo. Yritin vielä äsken, kun mies palasi töistä, liehitellä häntä heittämällä muutaman teinipojan kiekaisu-örinän ja heilautin vielä kaupan päälle rasvaisia hiuksiani. Voitte uskoa, että olin varmaan melko vastustamaton näky pyjama päällä, petteri punakuonon nenällä varustettu naama pöhöttyneenä ja jatkuvasti yskien ja röhien. Ai että.

Mutta siihen perjantain pelastukseen, eli flunssan selättäjiin. Tässä ne tulee:

 

Number one. Aloita aamu kuumalla kaakaolla. Mitä enemmän kaakaojauhetta, sitä enemmän. Niin ja sitä parempi. Ja kupin on oltava iso, ettei tarvi heti nousta vaivalloisesti sohvalta hakemaan santsikupillista.

Number two. Nyt kun oot päässyt herkuttelun makuun (vaikka tässä yhteydessä se kaakao on tietysti lääke haloo, ei herkku), vedä huiviisi tuore munkki, jonka joku ihana ihminen on sinulle kaupasta tuonut/tehnyt itse. Koska ethän kipeänä voi itse raahautua mihinkään kauppoihin. Jos sulla on ihanan rasittavia kuolaajakavereita siinä liepeillä (yleensä ottaen karvaisia otuksia), voit antaa heillekin pikku pikku palaset munkista. Ja hillosta, jos et pidä siitä niin hirveesti, niinku en mäkään.

 

Number three. Ota välissä vähän oikeetakin droppia. Strepsils on hyvä. Ja Läkerol. Ja Bafucin, mutta sitä ei meidän kaapista nyt löytynyt. Älä kuitenkaan syö liikaa, ettei tuu flunssan lisäksi mahataudin alkiota. 

 

Number four. Nauti useita kertoja päivän aikana kuumaa teetä ja mustikkakeittoa tai vastaavaa. Ja juomingeille tietty asiaankuuluva muumimuki. Huomaathan, että olennaista on myös punaiset kynnet. Ne kutsuu luokseen terveyttä ja pitää pöpöt loitolla. Toimii vähän valkosipalin tavoin. Ja kyllä, kirjoitin todellakin valkosipali. Musta se on paljon hauskempi noin. Ja vissiin muodissakin?

Number five. Nauti pitkin päivää suklaata. Ihan sama mitä suklaata, kunhan se on suklaata. No okei, pikku vinkkinä, että se vois mielellään olla joko Fazerin marjasuklaata tai Maraboun minttukrokanttia. Niinku mulla tänään. Ja suklaan kanssa on hyvä tietty nauttia taas jotain kuumaa; kaakaota, teetä tai mustikkakeittoa.

Tämmönen kevennys tälle perjantaille. Pakko myöntää, että hohottelen kirjoitukselleni säröbassollani täällä itsekseni, ymmärtänette, mitä sosiaalisten kontaktien puute voi ihmisille neljässä päivässä tehdä... Tai onhan mulla ollut päivisin seurana Salkkari-hahmot (digiboksilla, ei sentään hallusinaatioina). Ehkä se selittää jotain. Mutta, pahoittelen, mikäli tämä pöhöttynyt ja tukkoinen huumorini ei auennut, nyt menen kiltisti peiton alle suklaalevyni kanssa. Pysykää terveinä ja pitäkää kiva viikonloppu!

Lauantai meitsin kelkassa

Tää ei nyt ihan mee genreen "Päivä mun kanssa", koska a) en kiikuttanut kameraa joka paikkaan mukaan ja b) mun supervanhassa kännykässä on supersumea kamera, joten en voinut silläkään kuvailla sekä c) päiväkin on vasta aluillaan :D

Eilen vieteltiin firman kanssa virkistyspäivää, käytiin töiden jälkeen seinäkiipeilemässä (niin parasta!) ja ruokailemassa pitkän kaavan mukaan ravintola Pannussa (niin parhaat pannupizzat!). Loppuillasta löydettiin itsemme 1barista "yhiltä". Tämä siis pienenä johdantona tähän lauantai-aamuun. Heräsin mitä miellyttävämmästä unikoomasta klo 5.30 kellon soidessa. Hetki meni kiroillessa mielessä, että "Mitä perrrr, nythän on viikonloppu!", mutta sitten kun mies kampesi itsensä ylös ja lähti kahvin keittoon, muistin että "Ai niin, se hullu meinas lähteä pelaan kiekkoa lauantaina klo 5.30.." Kemiin asti siis, johonkin turnauspäivään, don't ask me, en tiedä siitä sen enempää. Käänsin siis kylkeä ja jatkoin unia klo 7.30 asti, jolloin vierestä alkoi kuulua kaksosten (meidän Filjan ja sen äidin Sohvin joka on meillä hoidossa ja jotka käyttäytyy ihan samalla tavalla) läähätys ja vaativa tuijotus. Kohotin päätäni ja näin, kun F ja S tapitti mua innoissaan sängyn vieressä, taaempana selvä mamin tyttö Cira veteli vielä hirsiä. Yritin vielä ummistaa silmäni hetkeksi, mutta siinä vaiheessa kun Filja hyppäsi sänkyyn (ja toi sata kiloa irti lähteviä karvojaan mukanaan), luovutin ja nousin ylös.

Aamupalaa laittaessa mietin, että "Hitto soikoon, nythän on lauantai ja mun viikon herkkupäivä, pitänee tehdä jotain ekstra-hyvää." En sitten muuta siihen nälänhätään keksinyt kuin väsätä kaksi leipää yhden sijaan ja sulattaa pakkasesta vadelmia. Toimi silti.

Aamiaisen jälkeen järjestelin ja siivoilin keittiön kaappeja (Filja auttoi tunkemalla itsensä joka kaapin väliin) ja sitten olikin jo aika pakata koirat autoon ja lähteä koirapuistolle purkamaan eräiltä vähän energioita pois. Siellä oli sellainen kiva ja iso koira, joka otti aina täydet vauhdit ja juoksi mua päin ja lopulta hyppäs päälle. Jee. Se tais tosissaan tykätä musta. Puiston jälkeen kurvasin kauppaan ja lappasin teemapäivän mukaisesti ostoskoriin nollat taulussa vain ja ainoastaan herkkuja... Varmaan kassatäti ajatteli, että "Jaa, tytöllä on vissiin karkkipäivä..".

Kaupasta kotiin prum prum, koirille ruokaa ja itselle varsin maittava lounas. Mmmm... Pannupizzaa eiliseltä, täytteenä pepperonia, katkarapuja, parman-kinkkua ja rucolaa. Kyytipojaksi cokista, koska eihän herkkupäivää voi tuhlata siihen, että juo ruuan kanssa tavalliseen tapaan maitoa. Ei tietenkään.

Sitten leffa pyörimään ja lemppari-karkit bydeen sohvalle. Hiljaisuutta ja rauhaa kestää noin kaksi sekuntia ja sittempä koirat aloittavat taas leikin. Johan me tultiin puoli tuntia sitten puistolta. Kone esille ja postausta väsäämään. Nyt ne on tietysti koko kirjoittelun ajan olleet ihan hiljaa ja nukkuneet. Oottakaas vaan, kun laitan tämän läppärin pois. ;)

Täällä paistaa aurinko ja on melekosen hyvä sää, mutta mä meinaan eilisillasta väsyneenä (en missään nimessä krapulaisena) köllötellä neljän seinän sisällä ja nauttia omasta ajasta siihen asti, että mies kotiutuu. Sitten vois saunoa ja katsoa joku leffa yhdessä. Ois mulla kyllä joku miljoona kuvaa käsittelemättä vielä, joten ehkä koitan jotain järkevää tehdä ennen kuin heitän aivot totaalisesti narikkaan.

Toivottavasti siellä päässä on ollut kiva viikonlopun aloitus! Niin ja onhan kaikki hankkineet herkkuja huomisia virpojia varten (ainakin toivon, että muistan oikein ja se päivä on huomenna :D)? Mä kyllä hankin, en vaan tiedä jääkö niitä huomiselle asti, ups..

ps. Pakko vielä hehkuttaa, että tuo uus Jacky minttusuklaavanukas on ihan törkeen hyvää! t. ikuinen lapsi ja herkkuperse

pps. Jaksoiko joku lukea tämän postauksen loppuun asti? :D