Miltä koti näyttää kameran rajauksen ulkopuolella?

Otin tuossa kevätauringon paistaessa muutaman kuvan kotona. Oltiin Sinnan kanssa juuri tultu asioilta ja olin riisunut tytöltä nopeasti toppavaatteet olohuoneeseen, syöttänyt lounaan ja vienyt sen jälkeen väsyneen reippailijan päiväunille. Nappasin kameran käteeni heti, kun kuulostelin Sinnan nukahtaneen. Rajasin tottuneesti kuvasta pois taustalla vallitsevan sekasotkun, joka ei ollut, myönnettäköön, ihan sieltä pahimmasta päästä, olinhan aamulla ennen asioille lähtöä ehtinyt pahimmat sotkut jo siivoilla. No, joka tapauksessa, tältä näyttää meidän lipastomme keväisempi ilme:

Keltaiset pionit piristävät heti ilmettä, samoin tuo Kastehelmen värikkäämpi tuikku. Sinnan joululahjaksi saama talja pehmustaa ja lämmittää keinutuolia pakkasilla.

Rajausten ulkopuolella näytti puolestaan tältä: Sinnan ulkovaatteet pitkin olohuonetta, koristetyynyt ja viltti erään tihulaisen jäljiltä missä sattuu ja lelukori etualalla käännettynä ympäri (ja lelut tietysti levitettynä).

Vaihdettiin keittiön seinälle tuo Pariisista hankittu Eiffel-juliste kehyksineen, kun kaipasin vähän simppelimpää fiilistä meidän "ruokailutilaan". Keittiössä aiemmin ollut häätaulu siirrettiin makuuhuoneen seinää koristamaan.

Ja kameran takana puolestaan näytti tältä: Puhdasta ja likaista talouspaperia, ruokalappuja, lusikkaa ja lautasta. Kaikki yhden lounaan jäljiltä. Kuulostaako tutulta? :D Laskupinokin on jäänyt ruokapöydälle näköjään..

Siivous-siisteys-vimma

Sunnuntaita kamut! Blogin puolella on ollut vähän hiljaiseloa, kun miehellä oli pidennetty viikonloppu ja ollaan otettu vapaapäivistä kaikki irti. :) Tänään on muun muassa siivottu kotia ja kyläilty. Tuossa siivoilun lomassa heräsi sitten ajatus tällaisen postauksen tekemisestä.

Meillä on yleensä aina (kun vieraat tulee) melko siistiä. Ei hullua tiskivuorta keittiön pöydillä, ei likaisia vaatteita ympäri olohuoneen sohvaa eikä viittäkymmentä koiranlelua lattioilla pyörimässä. Toki niinkin pääsee joskus käymään - yleensä silloin, kun laiskuus tai flunssa on iskenyt. Mutta nyt äitiyden myötä (lue: synnytyksen jälkeen) mut on vallannut joku ihan megalomaaninen siivous-siisteys-vimma! Mun on kertakaikkiaan pakko pitää keittiö siistinä, pestä, kuivata ja viikata pyykit heti kun ehdin, kerätä lattioilta ylimääräiset tavarat pois, jopa pedata sänky (en tainnut pedata sänkyä päiväpeitolla viimeisen vuoden aikana kuin pari kertaa!). En ymmärrä.

Tyynyt ojennukseen ja silleen...

Pölyt hus pois!

Muistan, kun taannoin ystäväni kertoi omasta pakkomielteestään siistiä keittiö iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Mietin, että mulle ei varmaan vois koskaan tulla sellaista tarvetta siivota iltaisin. Vaikka siis yleensä ottaen oon aika siisteys-ihminen olevinani. No, niin siinä sitten näköjään kävi, että ollaan ystävän kanssa tätä nykyä ihan samassa veneessä! :D Että terkkuja vaan! ;)

Kun päivittelin kavereiden kanssa treffatessa tätä ihmeellistä friikkiyden huipentumaa, ne naurahti ja kysyi "Miten teillä vois olla yhtään siistimpää?". Niiiiiiiin! Behind the scenes täällä ei ennen kiillellyt jatkuvasti pöydät, mutta nykyään useimmiten kiiltelee. Vaikkei meillä kukaan käviskään kylässä.

Syytänkö tästä äitihormoneita? Vai lisääntynyttä aikaa kotona? Muutenkin tuntuu, että oon kokoajan tekemässä ja touhuamassa jotain. Tietysti oon tosi iloinen, että virtaa riittää ja olo on energinen, tilanne kun saattaisi hyvin olla aivan toinen, mutta jotenkin tämä ylenpalttinen vimma touhuta kokoajan kummastuttaa. :D

Onko siellä kohtalotovereita??

Ystäväni The Täsmäaseet.

Olohuoneen muodonmuutos

Perstaita kaikille! Mulla alkaa tänään joululoma, jonka jälkeen jään äitiyslomalle. Ihan hullua, että tänään on viimeinen työpäivä piiiiiiiiitkään aikaan! Saa nähdä, koska sen tajuaa oikeasti. :D

Sitten itse asiaan. Olohuone koki kuluneen syksyn aikana hienoisen muodonmuutoksen, kun vaihdettiin miehen kanssa meidän iän ikuiset mustanruskeat kalusteet (senkki + tv-taso) valkoisiin kalusteisiin (lipasto + tv-taso). Lisäksi lopetettiin jahkaaminen uuden sohvan mietinnässä ja ruvettiin tuumasta toimeen. Lopulta löydettiin just meidän tarkoituksiin sopiva kulmasohva ja saatiin vihdoin ja viimein heittää vanhalla sohvan romulla vesilintua!

Pidemmittä lätinöittä, kierros olohuoneessamme, olkaatte hyvät:

Lipasto ja tv-taso on taattua ikealaista laatua. Kulmasohva löytyi pitkän etsinnän ja koeistuntojen jälkeen Stemmasta. Sohvassa panostettiin - kalusteissa säästettiin. ;) Lipasto on Malmin mallistoa ja tv-taso Bestån. Mulla oli toiveissa saada pleikkari ja digiboksi piiloon, sekä esteettisistä että turvallisuussyistä. Hankittiin siis tv-tason ylimpiin tasoihin nuo harmaan väriset "kannet". Piilottavat nätisti vempeleet ja läpäisevät samalla kaukosäädinten ja ohjainten toiminnot. Mii laik a lot!

Uutena olkkariin pääsi tietty myös tuo meidän tuunattu kiikkutuoli. Ja oi että mä tykkään siitä! Niin raikkaan valkoinen väritykseltään ja ennen kaikkea mukava keinua. Nyt tuntuu muutenkin siltä, että olohuone on paljon avarampi, raikkaampi ja hallitumpi kokonaisuus. Tilaa tuntuu olevan ihan hurjasti enemmän, vaikka periaatteessa sama määrä (tai vähän enemmänkin) on huoneessa kalusteita. Väreillä saa kyllä ihmeitä aikaan - samoin kuin huonekalujen sijoittelulla.

Mitäs tykkäätte muutoksesta?

Alla pari vertailukuvaa vanhaan sisustukseen (kuvat toissajoululta). Onhan tässä kieltämättä tapahtunut melkoinen (väri)muutos. :D

Kauan odotetut

Tällä viikolla on vihdoin monta pitkää odotusta tullut palkittua! En nyt sentään puhu vauvasta, vaan ihan vain huonekaluista. :D Sitä uutta sohvaa ehdin haaveilla jo vuosia ja pitkän etsinnän ja mietinnän jälkeen päädyttiin tilaamaan Stemmasta kulmasohvan, jonka myyjän kanssa suunnittelimme meidän kotiin ja meidän tarpeisiin passeliksi. Nyt se on vihdoin kotiutunut ja vanha sohvan rotiskokin saatiin eilen annettua uuteen kotiin, joten jipii! Olohuone alkaa näyttämään nyt kaiken kaikkiaan valmiilta ja mä oon niiiiiin tyytyväinen tähän muutokseen. :) Tässä jo vähän sneak peakia "uudesta" olkkarista:

Toinen kauan odotettu huonekalu saapui myös tällä viikolla, monen mutkan ja turhautumisen ja reklaamation ja ostopaikan vaihdon kautta. Meinasin jossain vaiheessa jo totaalisesti menettää hermoni (eikä viilipytty miehenikään ollut kaukana kilahtamisesta). Tilattiin siis eräästä lastentarvikkeisiin erikoistuneesta nettikaupasta Flexa-pinnasänky. Saatiin tuote suhteellisen nopeasti (sänky tuli siis Ruotsista asti) ja ihan kotiovelle saakka (ilman erillispyyntöä kotiinkuljetuksesta) ja oltiin ihan että vau! No sittempä huomattiin, että sängyn (painavaa puuta oleva) pohjapala on vaurioitunut, lue: murtunut, kuljetuksessa. Purkiessamme laatikon sisältöä huomattiin, ettei pohjapalaa oltu suojattu lähes ollenkaan. Noh. Asiakaspalvelusta sanottiin, että koko hela hoito pitää palauttaa (laatikko, jossa pinnis oli tullut, oli ihan järkyttävän iso ja painava, eikä sitä yksi mies saanut kuljetettua mihinkään) ja viedä itse takaisin postiin. Uutta odoteltiin sitten reilu pari viikkoa ja tällä kertaa paketti piti itse noutaa postista (apumiehen voimin). Avattuamme paketin, järkytys oli melkoinen, kun senkin tuotteen pohjapala oli murtunut lähetyksessä! Uskomatonta.

Tässä vaiheessa olin jo melko vihainen hormoni-hirviö ottaessani yhteyttä asiakaspalveluun, jonka puhelinnumerokin oli mystisesti hävinnyt nettisivuilta ja ainoa kommunikointitapa oli sähköposti... Muutaman päivän kirjoittelun jälkeen sovittiin, että he tilaavat suoraan toimittajalta pelkän pohjapalan meille ja lähettävät sen todella hyvin suojattuna. Eikä tarvitse enää palautella mitään. Okei, viimeinen yritys. Lupailtiin, että pohjapala olisi meillä kahden viikon kuluessa. Meni kuukausi. EDIT: Eikä pohjapalaa näkynyt eikä myöskään sen toimitusaikaa osattu sanoa... Sain hepulin. Googlettelin vaihtoehtoista pinnasänkyä (koska tuota Flexa-pinnistähän ei missään muussa verkkokaupassa myyty kuin tuossa jossa hommat pissi ja pahasti), löysin nettisivun, jossa toimitukseksi luvattiin vain muutama päivä, klikkasin pinniksen ostoskoriin ja toivoin parasta. Samalla lähetin erittäin asiallisen viestin hampaita kiristellen pettymääni nettikauppaan ja ilmoitin, että puramme ostosopimuksen ja haluamme palauttaa pinniksen. Meni kolme arkipäivää ja uusi (kaikin puolin ehjä!!) pinnasänky saapui meille. Huhhei. Niin joo ja edelleen odotellaan, että tuo vanha pinnis haettaisiin pois (aikoivat lähettää postipojat sen hakemaan).

Oli ihan pakko saada avautua teille tästä pinnis-episodista, kun sapetti niin vietävästi, koko syksyn kesti tuota soutamista ja huopaamista. Ja vielä näillä raskaushormoneilla. :D Mutta nyt meillä on toinen pinnasänky, aivan ihana sekin, ja mulla syyhyää jo sormet päästä laittamaan sitä pesäkuntoon... ;)

Ihanaa, että ollaan jo joulukuun puolella! Tällä viikolla vietellään kaksia pikkujouluja, käydään perhevalmennuksessa ja toivon mukaan ehditään vähän tuota joululahjapuoltakin hoitaa kuntoon. Mitä teidän joulukuiseen viikkoon kuuluu?

Living room dreams...

Jess, perjantai koitti! Ostin aamusella kaupassa käydessä hillomunkit, saadaan sokerisesti viikonloppu käyntiin. ;) Jospa vielä jaksaisin siivota kodin päivän päätteeksi (mutta miehen jobi on luututa lattiat), niin vapaapäivien vietto starttaisi entistä kivemmin.
 
Mutta tässäpä nyt niitä edellisessä postauksessa mainitsemiani olohuoneen haaveita ja ideoita nyt olisi kollaasin muodossa. Toiveissa olisi siis avartaa olohuonetilaamme (eli tilaa, jossa vietämme vuorokaudesta eniten aikaa hereillä ollessamme) siten, että roudaisimme tummat huonekalumme (senkki + leveä tv-taso) muualle säilöön ja hankkisimme tilalle esimerkiksi Ikeasta pienen ja näppärän tv-tason valkoisena. Mikäli saan miehen samoille linjoille kanssani ja mikäli huonekaluliikkeiden sohva-valikoimasta jokin yksilö tärppää, sanoisin ehdottomasti yes uudelle sohvalle.

Nykyisestä, muodottomasta ja täysin susi-ostoksestamme en halua edes puhua, niin surkea siinä on istua ja maata(etenkin nyt raskausaikana). Olemme kyllä onneksi jo vuosia sitten pistäneet säästöön rahat uutta sohvaa varten ja alunperin olikin tarkoituksena hankkia sellainen uuteen kotiin. Mutta kun sitä uutta ei nyt tunnu löytyvän, niin joskos sen jo tänne hankkisi... Haaveissa olisi hieman nykyistä suurempi laiskanlinna, joskin tällä kertaa kulmasohva. Alla yksi esimerkkivaihtoehto (joskaan ei tuon värisenä).

Lisäsin tuon keinutuolin tänne olohuoneen kollaasiin, vaikka tarvittaessa/halutessa sen paikka voi olla myös Nipsun huoneessa. Keinutuolia olen metsästänyt käytettynä ympäri ämpäri ja vihdoin se löytyi! Mies löysi kelpo yksilön Oulun SPR:n myymälästä. Väri oli aivan kamalan ruskea, mutta sillähän ei ole mitään väliä, kun tuoli kuitenkin hiotaan ja maalataan valkoiseksi.

Eli summa summarum olohuoneen toiveista; lisää avaruutta, valoisuutta ja yhteneväisyyttä. :)

Sohva / Tv-taso / Keinutuoli

Lauantai meitsin kelkassa

Tää ei nyt ihan mee genreen "Päivä mun kanssa", koska a) en kiikuttanut kameraa joka paikkaan mukaan ja b) mun supervanhassa kännykässä on supersumea kamera, joten en voinut silläkään kuvailla sekä c) päiväkin on vasta aluillaan :D

Eilen vieteltiin firman kanssa virkistyspäivää, käytiin töiden jälkeen seinäkiipeilemässä (niin parasta!) ja ruokailemassa pitkän kaavan mukaan ravintola Pannussa (niin parhaat pannupizzat!). Loppuillasta löydettiin itsemme 1barista "yhiltä". Tämä siis pienenä johdantona tähän lauantai-aamuun. Heräsin mitä miellyttävämmästä unikoomasta klo 5.30 kellon soidessa. Hetki meni kiroillessa mielessä, että "Mitä perrrr, nythän on viikonloppu!", mutta sitten kun mies kampesi itsensä ylös ja lähti kahvin keittoon, muistin että "Ai niin, se hullu meinas lähteä pelaan kiekkoa lauantaina klo 5.30.." Kemiin asti siis, johonkin turnauspäivään, don't ask me, en tiedä siitä sen enempää. Käänsin siis kylkeä ja jatkoin unia klo 7.30 asti, jolloin vierestä alkoi kuulua kaksosten (meidän Filjan ja sen äidin Sohvin joka on meillä hoidossa ja jotka käyttäytyy ihan samalla tavalla) läähätys ja vaativa tuijotus. Kohotin päätäni ja näin, kun F ja S tapitti mua innoissaan sängyn vieressä, taaempana selvä mamin tyttö Cira veteli vielä hirsiä. Yritin vielä ummistaa silmäni hetkeksi, mutta siinä vaiheessa kun Filja hyppäsi sänkyyn (ja toi sata kiloa irti lähteviä karvojaan mukanaan), luovutin ja nousin ylös.

Aamupalaa laittaessa mietin, että "Hitto soikoon, nythän on lauantai ja mun viikon herkkupäivä, pitänee tehdä jotain ekstra-hyvää." En sitten muuta siihen nälänhätään keksinyt kuin väsätä kaksi leipää yhden sijaan ja sulattaa pakkasesta vadelmia. Toimi silti.

Aamiaisen jälkeen järjestelin ja siivoilin keittiön kaappeja (Filja auttoi tunkemalla itsensä joka kaapin väliin) ja sitten olikin jo aika pakata koirat autoon ja lähteä koirapuistolle purkamaan eräiltä vähän energioita pois. Siellä oli sellainen kiva ja iso koira, joka otti aina täydet vauhdit ja juoksi mua päin ja lopulta hyppäs päälle. Jee. Se tais tosissaan tykätä musta. Puiston jälkeen kurvasin kauppaan ja lappasin teemapäivän mukaisesti ostoskoriin nollat taulussa vain ja ainoastaan herkkuja... Varmaan kassatäti ajatteli, että "Jaa, tytöllä on vissiin karkkipäivä..".

Kaupasta kotiin prum prum, koirille ruokaa ja itselle varsin maittava lounas. Mmmm... Pannupizzaa eiliseltä, täytteenä pepperonia, katkarapuja, parman-kinkkua ja rucolaa. Kyytipojaksi cokista, koska eihän herkkupäivää voi tuhlata siihen, että juo ruuan kanssa tavalliseen tapaan maitoa. Ei tietenkään.

Sitten leffa pyörimään ja lemppari-karkit bydeen sohvalle. Hiljaisuutta ja rauhaa kestää noin kaksi sekuntia ja sittempä koirat aloittavat taas leikin. Johan me tultiin puoli tuntia sitten puistolta. Kone esille ja postausta väsäämään. Nyt ne on tietysti koko kirjoittelun ajan olleet ihan hiljaa ja nukkuneet. Oottakaas vaan, kun laitan tämän läppärin pois. ;)

Täällä paistaa aurinko ja on melekosen hyvä sää, mutta mä meinaan eilisillasta väsyneenä (en missään nimessä krapulaisena) köllötellä neljän seinän sisällä ja nauttia omasta ajasta siihen asti, että mies kotiutuu. Sitten vois saunoa ja katsoa joku leffa yhdessä. Ois mulla kyllä joku miljoona kuvaa käsittelemättä vielä, joten ehkä koitan jotain järkevää tehdä ennen kuin heitän aivot totaalisesti narikkaan.

Toivottavasti siellä päässä on ollut kiva viikonlopun aloitus! Niin ja onhan kaikki hankkineet herkkuja huomisia virpojia varten (ainakin toivon, että muistan oikein ja se päivä on huomenna :D)? Mä kyllä hankin, en vaan tiedä jääkö niitä huomiselle asti, ups..

ps. Pakko vielä hehkuttaa, että tuo uus Jacky minttusuklaavanukas on ihan törkeen hyvää! t. ikuinen lapsi ja herkkuperse

pps. Jaksoiko joku lukea tämän postauksen loppuun asti? :D

Kaaos kotona, kaaos mielessä?

Pieniä paloja makuuhuoneesta... Sellaisia, joista ei huomaa huoneessa vallitsevaa kaaosta. ;) Sänky pettaamatta, lattialla sukkia, verhot solmussa (Filja tykkää nukkuessaan mytätä verhot solmuun, älkää kysykö miten, verhot kun ei edes yletä lattiaan saakka!), yöpöydällä sentin paksuinen pölykerros... Kuulostaako kenenkään korvaan tutulta? Mua ahdistaa, jos kotona on likaista, pölyistä tai sotkuista. Kaikki lähipiiriläiset sen tietävät, meille tullessaan toteavat usein että "Täällä ei oo ikinä sotkuista". No mä nyt vaan oon sellainen, joka ei pysty ajattelemaan, hengittämään saati olemaan pyörremyrskyn keskellä, jota jotkut kai tavalliseksi koti-ilmiöksi kutsuvat. Mutta nyt, kun takana on taas kiireinen viikko ja usean päivän reissu poissa kotoa, ei siivoamiselle ole jäänyt yksinkertaisesti yhtään aikaa.

Ja kun tuo aurinko kehveli paljastaa kaikki likaiset ja pölyiset pinnat, kuraiset lattiat ja seinät ja sormenjälkiä täynnä olevat jääkaapin reunukset ja kahvat, niin ai että tekee nannaa tälle siivousfriikille! :D Ja aurinko lienee syynä siihenkin, että alkaa olla mullakin (joka vielä pari viikkoa sitten toivoin vielä talvea saapuvaksi) kevättä rinnassa. Kutkuttelisi ostella keväisiä tekstiilejä kotiin (ainakin koristetyynynpäällisiä ja verhot makkariin), hakea lähimetsästä pajunkissoja maljakkoja koristamaan ja heittää nuo tummanpuhuvat huonekalut sanonko minne asti.. Vaaleutta, raikkautta, harmoniaa ja yksinkertaisuutta -niitä olen nyt alkanut kaipaamaan kotiimme.

Muutama kirja mulla työn alla.. :D

Tekis mieli tarttua taas pensseliin ja telaan. Viime kesänähän yritin saada noista silloisista tummanruskeista huonekaluistamme jokseenkin sisustukseen istuvat, mutta ei, kun tympivät vieläkin. Eikä raskisi pistää koko talon sisustusta tässä vaiheessa uusiksi. Ei sillä, että oltais mihinkään tästä justiinsa muuttamassa, mutta sitten joskus kun... Noin mä ajattelen, kun perustelen itselleni, miksi on turha alkaa tätä kotia kalustamaan ihan uusiksi. No, katsotaan mihin projektiin tämä kevät mut vielä haastaa (ja miten pahasti päänupin sekoittaa ;).

Munhan piti tulla kertomaan vaan tuosta makkarin kaaoksesta ja nyt se levisi koko kotiin ja tästä tuli vaan vali-vali-postaus. Onneksi tänään tulee Greyn Anatomia, keskiviikkoni pelastaja! Nyt vielä kolmas koneellinen pyykkiä, keittiön raivaus ja sitten; Karev, we shall meet again.. Ja toki ne muutkin.. ;)

Uudet eteiskalusteet

Tilasin marraskuussa Jyskiltä uudet eteiskalusteet tuohon meidän mini-eteiseen. Aiemminhan eteistä asutti pelkkä yhdistetty kenkäteline-penkki eikä se enää tuntunut oikein käytännölliseltä meidän tarpeisiin. Aina kaipasi laskutilaa tavaroille; postille, avaimille, laukulle. No, saatiinkin samantien liikkeestä mukaan tuo valkoinen lipasto. Se odottelikin sitten eteisen ulkopuolella kaveriaan aina tammikuun loppuun asti, jolloin eteishylly saapui. Olin mitannut kalusteet tooooodella tarkasti, ne mahtuivat nipin napin vierekkäin eteiseen, näyttävät siis melkeimpä siltä, kuin olisin ne teetättänyt juuri meidän eteistilaan sopiviksi. ;)

Halusin eteiseen nimenomaan valkoiset kalusteet (likaantumisenkin uhalla), koska tila on niin pieni ja kaipasin avaruutta ja valoisuutta tuohon pimeään ja ankeaan kopperoomme. Seinäthän maalailin jo syksyllä, näissä kuvissa väri taittuu sinertäväksi, luonnossa seinä on kuitenkin vaalean harmaan sävyinen, ei noin sinertävä.

Oli muuten ihan mahdottoman hankala saada kuvia eteisestä, kun se on niin pieni ja hankalassa paikassa kuvaamisen kannalta. Koitan joku päivä valoisaan aikaan räpsäistä laajemmalta alueelta kuvan, nyt joudutte tyytymään näihin lähikuviin.

28 : SOMETHING AWESOME

Yksi lomailun kohokohtia on tietysti se, että voi nauttia (jouluruokien tähteistä koostettua) aamiaista sängyssä. Loikoillen puoleen päivään, lueskellen jännittävää kirjaa samalla kun hörppii teetä. Holiday benefits ; breakfast in bed.  

Ootteko jo käyneet koluamassa alennusmyyntejä? Mä kävin tänään piipahtamassa ystävän kanssa perinteisellä ale-shoppailukierroksella. Teki kyllä hyvää päästä hetkeksi ihmisten ilmoille, nyt voi taas linnoittautua sohvan (tai sängyn) nurkkaan kirjan ja suklaan kanssa pariksi päiväksi...

 

Joulupöydän valkoinen kattaus

Niinkuin jo aiemmin kerroin, halusin tuoda tähän jouluun ripauksen kimalletta ja hopeaa ja aimo annoksen valkoista. Sille pohjalle suunnittelin myös joulukattauksen. Alun perin aioin vaihtaa viininpunaiset lautasliinat valkoisiin, mutta kokeiltuani valkoisia liinoja totesin, että viininpunaiset antavat juuri tarvittavan värisäväyksen pöytään. Ettei ihan lumisokeaksi tule pöytää tuijottaessa. ;) No ei vaan, väristä pitivät huolen myös tarjolle asetetut ruuat.

Perinteitä noudatettiin haalimalla pöytään lihapuolelta kinkku ja kalapuolelta mätiä ja graavilohta. Lisukkeena erilaisia laatikoita ja salaatteja. Kaikille jotakin. Ja voin kertoa, että ei jäänyt nälkä. ;)

Olisin halunnut joulupöytään jotain muita kukkia kuin tulppaaneja tai ruusuja, mutta marketeista (ruokaostosten yhteydessä) ei oikein muita löytynyt. Ja kukkien kun piti tietysti olla valkoisia... Mutta hyvin nämäkin pöytään istuivat! Toivottavasti saatte selvän kuvista, oli jo sen verran hämärää, kun aloimme illastamaan.