Miltä koti näyttää kameran rajauksen ulkopuolella?

Otin tuossa kevätauringon paistaessa muutaman kuvan kotona. Oltiin Sinnan kanssa juuri tultu asioilta ja olin riisunut tytöltä nopeasti toppavaatteet olohuoneeseen, syöttänyt lounaan ja vienyt sen jälkeen väsyneen reippailijan päiväunille. Nappasin kameran käteeni heti, kun kuulostelin Sinnan nukahtaneen. Rajasin tottuneesti kuvasta pois taustalla vallitsevan sekasotkun, joka ei ollut, myönnettäköön, ihan sieltä pahimmasta päästä, olinhan aamulla ennen asioille lähtöä ehtinyt pahimmat sotkut jo siivoilla. No, joka tapauksessa, tältä näyttää meidän lipastomme keväisempi ilme:

Keltaiset pionit piristävät heti ilmettä, samoin tuo Kastehelmen värikkäämpi tuikku. Sinnan joululahjaksi saama talja pehmustaa ja lämmittää keinutuolia pakkasilla.

Rajausten ulkopuolella näytti puolestaan tältä: Sinnan ulkovaatteet pitkin olohuonetta, koristetyynyt ja viltti erään tihulaisen jäljiltä missä sattuu ja lelukori etualalla käännettynä ympäri (ja lelut tietysti levitettynä).

Vaihdettiin keittiön seinälle tuo Pariisista hankittu Eiffel-juliste kehyksineen, kun kaipasin vähän simppelimpää fiilistä meidän "ruokailutilaan". Keittiössä aiemmin ollut häätaulu siirrettiin makuuhuoneen seinää koristamaan.

Ja kameran takana puolestaan näytti tältä: Puhdasta ja likaista talouspaperia, ruokalappuja, lusikkaa ja lautasta. Kaikki yhden lounaan jäljiltä. Kuulostaako tutulta? :D Laskupinokin on jäänyt ruokapöydälle näköjään..

Joulun parhaita paloja

Toivottavasti teidän joulu sujui rennosti ja rauhallisesti. Me vietettiin aatto kotona ihan vain oman perheen kesken. Herättiin aamulla availemaan lahjoja kuusen äärelle, syötiin aamupalaksi riisipuuroa ja joulusaunottiin aamupäivän pulkkaretken jälkeen koko porukka. Sitten vähän nukuttiin päiväunia ja nautittiin jouluateriaa. Leikittiin, pyyhittiin pientä nuhanenää, kuunneltiin joululauluja ja herkuteltiin suklaalla. Sinnan mentyä nukkumaan katseltiin miehen kanssa leffaa ja lueskeltiin kirjoja. Oli oikein rauhallinen aatto. :)

Joulupäivä aloitettiin pistäytymällä lääkärin vastaanotolla. Käytiin varmistamassa, ettei flunssapotilaallamme ole korvissa tai silmissä tai suussa mitään tulehdusta, kun (kuumeeton) flunssa oli tuossa vaiheessa kestänyt jo yli viikon. Parempi katsoa kuin katua, meidän mielestä! Mitään tulehduksia ei löytynyt ja Sinnan yleiskunnon ollessa hyvä lähdettiin käymään miehen äidin luona. Istahdettiin sielläkin joulupöytään ja ahdettiin kuvut täyteen kinkkua ja lammasta. Kotiin palatessa vietettiin vielä aikaa sisarusten kanssa, kun mun vanhin veli ja miehen veli kihlattunsa kanssa tulivat meille kylään. Illalla pelailtiin miehen kanssa pitkästä aikaa lautapelejä (note to self: mä voitin Trivial Pursuitin!) ja maisteltiin juustoja. 

Tapaninpäivä hengailtiin vain kotosalla. Mun iskä, veli ja kummitäti perheineen kävivät pyörähtämässä ja viihdyttämässä Sinnaa. On ollu oikein mukavat joulunpyhät ja koska on otettu niin rennosti, odotan jo sormet syyhyten, että pääsen tänään shoppailemaan ystävän kanssa. ;)

Joulua tupaan

Ihanaa, lempparivuodenaikani, joulu, on vihdoin täällä! Onhan se vähintäänkin oikeus ja kohtuus nimittää joulu yhdeksi vuodenajoista, niin pitkään ja hartaasti sitä odotetaan ja siihen valmistaudutaan. Jotkut vaan enemmän into pinkeänä kuin toiset. ;)

Meidän syksy on hurahtanut ihan älytöntä kyytiä ja se näkyy pahana damagena blogissa. Arjen ovat täyttäneet vauvajumpat, esikkokerhot ja kyläilyt sekä tietysti ne ihan tavallisetkin arjen askareet. Viikonloppuisin ollaan puolestaan käyty reenailemassa koirien kanssa, siivoiltu, otettu miehen kanssa vuorotellen omaa aikaa ja ladattu akkuja koko perheen voimin. Blogi on näissä hulinoissa ja vilskeissä jäänyt hetkeksi taka-alalle, mutta en minä täältä mihinkään kadota kuitenkaan aio! Eiköhän tämä bloggaaminenkin asetu jossain vaiheessa taas omiin uomiinsa. :)

Mutta palataan lempivuodenaikaani! Perinteisesti sain mieheltä marraskuussa luvan laittaa kotiin jo vähän talven tunnelmaa. Tiedättehän, ei niitä jouluisimpia koristeita, vaan yksi pieni poro sinne ja pari talvista tekstitaulua tuonne. ;) Pienistä koristeista lähdettiin siis liikkelle ja näin joulun kynnyksellä meillä näyttääkin jo tältä:

Okei, myönnän, otin nämä kuvat aiemmin tällä viikolla eräänä valoisana päivänä ja tänään meillä näyttää jo vähän eriltä. :D Olin aluksi ajatellut, ettei tänä vuonna vielä tuoda isoa kuusta taloon, vaan mennään tuolla pienellä pöytäkuusella. MUTTA. Naiset (ja etenkin äidit) saavat muutta mielipidettään ja niin eräänä päivänä köröttelinkin oman äitini luokse Sinna kyydissä ja survoin heidän vanhan ja perinteisen tekokuusensa meidän takakonttiin. Pitäähän Sinnan nyt kuusi saada ensimmäisenä joulunaan! Oikeaa kuusta en sentään uskaltanut ajatellakaan, kun mieleeni hypähti heti kuvia Sinnasta miljoona havunneulasta nyrkissään ja suussaan. :D Kuusikuvia siis luvassa myöhemmin!

Tuo Annon kuusi-aiheinen tyynynpäällinen on i-h-a-n-a ja sopii mun makuun kuin kuusi jouluun. Joko sanoin sanan kuusi tarpeeksi monta kertaa? Sori. Jouluhypetys purkautuu nyt tähän postaukseen näköjään kamalana oksennusryöppynä. :D

Toinen tänä jouluna hankittu koriste-tilpehööri-sisustuselementti on tuo viimeisessä kuvassa näkyvä pikkuruinen valkoinen kuusi kynttilöiden keskellä. Sekin on niin söpö. Ostin mä tänä jouluna ekaa kertaa myös hyasintteja. Sit aivastelin kolme päivää ja heitin ne mäkeen. Oli tosi kivat siis. Eilen hain kaupasta punaisia tulppaaneita. Paljon siedettävämpiä. Ehkä rohkenen hankkia ens viikolla vielä joulukukankin.

Me vietellään tänä vuonna joulua kotosalla. Viime vuonnahan meikäläinen makasi maha pystyssä Kuusamon mökin sohvalla. Hehheh, voi niitä aikoja. Nyt olis siis suunnitelmissa viettää aatto ihan vain kotosalla oman pikku viisihenkisen perheemme kesken. Jännittävää, Sinnan ensimmäinen joulu ja meidän ensimmäinen yhteinen joulu ihan vain oman ydinperheen kesken! Missä te vietätte tänä vuonna joulua? Onko täällä mun blogin äärellä enää edes ketään? :'D

Siivous-siisteys-vimma

Sunnuntaita kamut! Blogin puolella on ollut vähän hiljaiseloa, kun miehellä oli pidennetty viikonloppu ja ollaan otettu vapaapäivistä kaikki irti. :) Tänään on muun muassa siivottu kotia ja kyläilty. Tuossa siivoilun lomassa heräsi sitten ajatus tällaisen postauksen tekemisestä.

Meillä on yleensä aina (kun vieraat tulee) melko siistiä. Ei hullua tiskivuorta keittiön pöydillä, ei likaisia vaatteita ympäri olohuoneen sohvaa eikä viittäkymmentä koiranlelua lattioilla pyörimässä. Toki niinkin pääsee joskus käymään - yleensä silloin, kun laiskuus tai flunssa on iskenyt. Mutta nyt äitiyden myötä (lue: synnytyksen jälkeen) mut on vallannut joku ihan megalomaaninen siivous-siisteys-vimma! Mun on kertakaikkiaan pakko pitää keittiö siistinä, pestä, kuivata ja viikata pyykit heti kun ehdin, kerätä lattioilta ylimääräiset tavarat pois, jopa pedata sänky (en tainnut pedata sänkyä päiväpeitolla viimeisen vuoden aikana kuin pari kertaa!). En ymmärrä.

Tyynyt ojennukseen ja silleen...

Pölyt hus pois!

Muistan, kun taannoin ystäväni kertoi omasta pakkomielteestään siistiä keittiö iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Mietin, että mulle ei varmaan vois koskaan tulla sellaista tarvetta siivota iltaisin. Vaikka siis yleensä ottaen oon aika siisteys-ihminen olevinani. No, niin siinä sitten näköjään kävi, että ollaan ystävän kanssa tätä nykyä ihan samassa veneessä! :D Että terkkuja vaan! ;)

Kun päivittelin kavereiden kanssa treffatessa tätä ihmeellistä friikkiyden huipentumaa, ne naurahti ja kysyi "Miten teillä vois olla yhtään siistimpää?". Niiiiiiiin! Behind the scenes täällä ei ennen kiillellyt jatkuvasti pöydät, mutta nykyään useimmiten kiiltelee. Vaikkei meillä kukaan käviskään kylässä.

Syytänkö tästä äitihormoneita? Vai lisääntynyttä aikaa kotona? Muutenkin tuntuu, että oon kokoajan tekemässä ja touhuamassa jotain. Tietysti oon tosi iloinen, että virtaa riittää ja olo on energinen, tilanne kun saattaisi hyvin olla aivan toinen, mutta jotenkin tämä ylenpalttinen vimma touhuta kokoajan kummastuttaa. :D

Onko siellä kohtalotovereita??

Ystäväni The Täsmäaseet.

Vappuja!

Mulla on niin perjantaifiilis! Täällä on paistanut aurinko koko päivän, lämmittänyt ihanasti, kun oon touhuillut tuolla takapihalla terassikalusteita järjestellen ja vauvaa nukuttaen. Iltapäivällä piti ihan hyvän fiiliksen ja vapun kunniaksi kaataa itselle lasillinen omatekoista simaa (rusinoilla, of course) ja nautiskella sitä tuoreen munkin (kaupasta) kera aurinkotuolissa. Oi että!

Saatiin aamupäivällä extempore kylään mun opiskelukamu vauvansa ja koiransa kanssa. Asuvat tässä aika lähellä meitä, meidän vauvoilla on kuukausi ikäeroa, meidän neiti on 3 kuukautta vanha ja heidän poitsu 2 kuukauden ikäinen. Koirat leikki innoissaan keskenään takapihalla ja vauvat katselivat toisiaan (ja toistensa ohi :D) kiinnostuneina. Oli tosi jännä päästä näkemään muitakin vauvoja kuin sitä omaa, huomaa kuinka erilaisia vauvat on keskenään! Terkkuja vaan M:lle, treffaillaampa pian uudestaan! :)

Onko teillä vappusuunnitelmia, ohjelmaa viikonlopulle? Me ajateltiin huomenna pyörähtää vapputorilla, mikäli säät yhtään suosii. Mun tekisi mieli metrilakua ja mies innostui ajatuksesta ostaa vauvalle ilmapallo ensimmäisen vappunsa kunniaksi. :D Ihana mies. Lisäksi käydään mun mummulla synttärikakulla ja grillaillaan kotona. Käytiin tänään aamulla vauvan kanssa kaupassa ostamassa koko pitkän viikonlopun ruuat, oon tehnyt kunnon vappumenun viikonlopun ruokien osalta, en malta odottaa, että pääsen kokeilemaan uusia (grilli)reseptejä. :)

Mies on koirien ja vauvan kanssa iltalenkillä, mä jäin kotiin oikaisemaan kipeää selkääni ja katsomaan Downton Abbeya. Kohta voisi ruveta keittämään miehelle kahvia ja kaivaa jääkaapista yllätyksenä tänään leipomaani sitruuna-mustikkapiirakkaa. Toivottavasti mies ilahtuu!

Oikein mukavaa ja makoisaa vappua, pitäkää kivaa! :)

ps. Rullaluistelukausi korkattu, oijoijoi että teki kutaa!

Ristiäiset

No nyt niihin ristiäisiin kuvienkin muodossa! Oli kyllä sen verran vähän luonnonvaloa sekä ulkona että sisällä kirkossa, että en varmaan olisi saanut julkaisukelpoisia kuvia itse räpsittyä. Etenkin tuo tila, jossa after partyt pidettiin, oli pimeä kuin mikä. Ja ne vihreät seinät.. :D Paikkana toimi siis vanha Pateniemen kirkko (joka itseasiassa puretaan ihan pian). Ei meidän ykkösvaihtoehto, mutta koska muut paikat oli varattuina jo, päädyttiin tuonne. Ihan mukava tila, etenkin kastepaikka, mutta kahvitteluhuone oli aika pimeä ja ankea (niine vihreine seinineen). Mutta tietysti paikasta viis, itse juhlathan ne tärkeimmät olivat.

Ristiäispäivänä keli oli siis melkoisen synkkä; taivas oli harmaan pilvimassan peitossa ja satoi loskaa. Tuumasinkin juhlapaikalla, että Se päivänsäde onkin tänään täällä sisällä. Neiti oli nimittäin (jälleen) hyvällä tuulella ja väläytti vähän väliä ihania hymyjä. :)

Itse kastetoimituksen ajan vauva oli miehen sylissä. Katseli välillä ympärilleen, mutta suurimman osan ajasta torkkui. Jopa silloin, kun pappi siveli vedellä pään, kun ystäviemme tytär (neiti A-murunen ;) kuivasi vauvan pään ja kun hoilattiin loppuvirttä, veteli murunen sikeitä. Melko rauhallinen tapaus. Kahvipöydässä, kun pääsi moneen eri syliin, alkoi jossain vaiheessa hyväntuulisuus vaihtua ihmetykseen siitä, kun sylit vaihtuivat eikä mikään niistä ollut vähään aikaan iskän tai äidin syli. Kaiken kaikkiaan vauva jaksoi todella hyvin ristiäispäivän ja näytti niiiiiin söpöltä juhlatamineissaan. <3

Mä en ole mikään ässä noissa leipomishommissa enkä koe pullataikinan vaivaamista tai piirakan loihtimista mitenkään rentouttavaksi puuhaksi niinkuin jotkut, joten olin tosi happyhappy, kun molemmat kummitädit suostuivat (tarjoutuivat) hoitamaan juhlien makean puolen. Toinen teki suklaajogurtti-kakun ja toinen suklaamousse-täytekakun. Molemmat olivat niin herkkuja, että! Mulle jäi sitten suolaisen puolen hoitaminen ja koska me ei miehen kanssa olla mitään voileipäkakku-ihmisiä, niin taiteilin rieskarullia kahdella eri täytteellä. Lisäksi ostin vaahtokarkkeja ja keksejä kahvipöytään. Niin ja pinkit servetit. Ja vaikka juhlapaikalla olisi ollut tarjoiluastioita, halusin välttämättä kiikuttaa omat Kastehelmen tarjoiluastiani juhliin ja tarjoilla herkut niistä. Koska ne vaan on niin hienot. :D

Anoppi halusi, että kaupan kukkien sijaan panostettaisiin kukkakaupan antiin, joten kiitos kaunis hänelle, saatiin kastepöytään ja kahvipöytään hienot kimput. Väreiksi kimppuihin valittiin valkoista ja pinkkiä.

Juhlien loppupuolella, kun lähdin hakemaan kastemaljaa pakatakseni sen mukaan, tuli mieleen vanha perinne kasteveden heittämisestä olan yli. Onneksi vielä yhdet kummit olivat paikan päällä ja tuore kummisetä (miehen veli) saikin kunnian heittää kastevedet kirkon ulkopuolella.

Jotenkin oli niin hässäkkä päivä, että tuntui, etten ehtinyt kenenkään kanssa jutella yhtään mitään, enkä tiedä maistoinko edes kahvipöydästä muuta kuin yhtä kakkua. Päivä (ja etenkin juhlat) vain hurahti ohi. Onneksi on nämä kuvat, joista voi muistella. :)

Kaikki postauksen kuvat © Juha M. Kinnunen.

Pääsiäisen makuun

Oijoijoi, tänään pyörähtää pitkät pääsiäisvapaat käyntiin, mahtavuutta! Niin siis tietysti mullahan nyt on aina "vapaata", mutta kun mieskin on kotona, on niin paljon kivempaa kaikilla. :) Pääsiäisen kunniaksi uunissa valmistuu persikkarahkatorttu ja jääkaapissa odottaa lohitartarit. Kipaistiin, tai siis "kipaistiin", aamulla vauvan kanssa Prismassa. Oltiin liikenteessä jo kymmenen pintaan, mutta kauppa oli tupaten täynnä ihmisiä... Onneksi ostoslista ei ollut pitkä ja vauvakin nukkui tyypilliseen tapaansa koko ostosreissun ajan, niin saatiin melko kivuttomasti kauppareissu tehtyä. 

On muuten pakko mainita tässä sivuavasti, kuinka hitsin kätevää on nykyään tuon vauvan kanssa kaksistaan liikkuminen! Käytiin alkuviikosta ostamassa ristiäislahjarahoilla matkarattaat, joihin saa tuon meidän (lainassa olevan) kaukalon kiinni. Ei enää painavan kaukalon raahaamista autolta kaupoille, ostoskärryihin vekslaamista ja miettimistä, voiko lähteä kaupungille kun ei jaksa kantaa kaukaloa eikä suurten Emmaljungin vaunujen roudaaminen jonnekin Stockalle oikein napostelisi. Jee, elämä on taas laiffii, kun on kevyet ja superhelpot rattaat alla!

Alkuviikosta järkkäilin kotia vähän keväisempään kuntoon, samalla pääsiäisteemaa silmällä pitäen. Asiaan kuuluvat tietysti pääsiäiskarkit ja -suklaat. ;) Kuvissa näkyvä kukkakimppu on ristiäisten kastepöydästä, sattumalta oikein passelisti kevään värejä sisältävä! En löytänyt mistään meidän pääsiäistipuja, vaikka aiemmin olen niihin kyllä usein törmännyt tavaroita penkoessani. Onneksi ystäviemme tyttö toi meille alla näkyvän pääsiäistipusen, niin on edes yksi tipu talossa pääsiäismunien tehtailuun! ;)

Kohta lähdetään hakemaan miestä töistä ja kun tuo aurinko suvaitsee nyt näyttäytyä noin kauniisti, voitaisiin lähteä koko jengin voimin lenkille. Saapahan vähän kulutettua niitä tulevia pääsiäisherkkuja, eeehheh. Mitä te meinaatte pääsiäisenä? Toivottavasti sää suosii ja aurinko hellii!

Ristiäisviikko ja lahjukset

Meidän pieni töyhtöhyyppä sai lauantaina nimen ristiäisissään. :) Koko viime viikko meni enemmän ja vähemmän ristiäisiä valmistellessa, leipoessa ja siivotessa ja onneksi juhlat on nyt ohi! Tuntuu jotenkin tosi vapauttavalta ja huojentavalta, että ristiäiset on nyt vietetty, ihan niinkuin se vauva-arki pääsisi vasta noiden juhlien myötä kunnolla alkamaan. Pohdin vielä, tulenko käyttämään vauvamme oikeaa nimeä blogissani vaiko en. Ihanat nimet hän sai, keskimmäinen nimistä lisätään tosin vasta myöhemmin hänelle, se lähti maistraatin nimilautakunnalle hyväksyttäväksi. Kyseistä nimeä kun ei vielä kellään (ihmisellä) Suomessa ole! Ensimmäinen eli kutsumanimi ja kolmas eli meikäläisen suvusta perintönä kulkeutuva nimi puolestaan löytyvät jo Suomen nimirekisteristä. :)

En itse ehtinyt kuvailla juhlissa lainkaan, joten teen ristäispostauksen jahka saan meidän hovikuvaajalta kuvat itselleni. Meillä oli siis ristiäisissä kuvaamassa sama ammattikuvaaja, joka hoiti myös meidän häiden kuvaamisen muutama vuosi sitten. Ja kyllä kannatti palkata kuvaaja ristiäisiin, sillä muuten niiden kuvasaldo olisi ollut melko ankea! :D Otettiin myös muutamia potrettikuvia ydinperheen, kummien ja isovanhempien kesken. Vauvan kummitäti otti vielä myöhemmin juhlissa muutaman kuvan musta ja vauvasta.

Oltiin miehen kanssa oltu ristiäisissä viimeksi vuosia sitten, eikä oltu tajuttu, että ihmisillä on tapana tuoda lahja vauvalle juhliin tullessaan. Kotona sitten ihmeteltiin sitä lahjamäärää, joka juhlapaikalta oltiin roudattu mukanamme. :D Otin eilen kuvat lahjoista, kun kuitenkin unohdan, mitä meidän murunen juhlissaan sai (ja keneltä). Kuvissa näkyvien ihanuuksien lisäksi tuli myös rahalahjoja ja lahjakortti.

Aivan mahtavaa, että tällä viikolla on pääsiäinen, sillä se tarkoittaa ekstrapitkää viikonloppua ja yhteistä aikaa koko perheen kesken! Jos saisi vähän nollattua näitä hulinoita ja tehtyä jotain kivaa yhdessä. Haluaisin ainakin leipoa jotain hyvää - pääsiäiseen hyvin sopiva persikkarahkatorttu ja mun mielessä jatkuvasti kummittelevat lohitartarit vois olla aika hyvät valinnat! Tietysti pääsiäismunia ja pajunkissoja pitää käydä hakemassa ja ehkä voisi muutenkin jo tuoda vähän kevättä värien muodossa kotiin. Etupihallakin on vielä talviset lyhdyt ja kranssit. :D

Viikko aloitettiin aamuisella lääkärineuvolalla, jossa vauva sai rotavirus"rokotteen" eli sen suun kautta annettavan liuoksen. Nyt toivotaan sormet ja varpaat ristissä, ettei pienelle tulisi ainakaan pahoja oireita siitä. Ja ettei rotavirus tarttuisi meihin! Käsidesi ja käsienpesu kunniaan seuraavan reilun viikon ajan. ;)

  

Kivaa pätkäviikkoa hei kaikille!