"Syyslomalla"

Mä oon viettänyt tällä viikolla "syyslomaa". Mun pikkuveli kävi syyslomallaan moikkaamassa meitä alkuviikosta ja mun ja miehen ystävät puolestaan tuli meille loppuviikoksi syyslomaansa viettämään. Mieskin piti keskellä viikkoa yhden vapaapäivän, joten yhtä lomailuahan tämä viikko on mulle ja Sinnallekin ollut. ;)

Nyt on herkuteltu venäläisravintola Zakuskassa, naurettu kippurassa yömyöhällä, pelattu änäriä (hyi, miehet pelas), hoilotettu SingStaria, shoppailtu Zeppelinissä, jaettu iloja, mietteitä, murheita ja haaveita sekä suunniteltu ulkomaanmatkoja. Päälle vielä syöty luvattoman paljon suklaata ja juustoja. Ystävät on ihan parhautta ja niiden seuraa osaa tosiaan arvostaa erityisen paljon silloin, kun sitä ei ole joka viikko (eikä edes kuukausi) tarjolla. <3

Sinna on ollut tämän viikon vähän röhäinen, raukka on pärskinyt räkää ja hinkannut korvaansa. Varmaa tulehdusta ei kuitenkaan lääkäri-täti korvasta löytänyt ja olotila koheni muutenkin jo parissa päivässä, joten toivon mukaan päästiin aika helpolla ja kyseessä oli vain pieni lentsu. Siirrettiin kuitenkin Sinnan sänky meidän huoneeseen tuon kipeilyn ajaksi ja annoin raasulle öisin (lohtu)maitoa. Tänään siirrettiin sänky takaisin Sinnan omaan huoneeseen ja ensi yönä olisi tarkoitus palata takaisin siihen tilanteeseen, että öisin ei maitoa lipitellä. Saa nähdä, kauanko neiti huutaa protestoidakseen yöllä... Onneksi ollaan jo kertaalleen saatu unikoulu tosi hyvin tuloksin toimimaan, niin voidaan pitää se mielessä, kun yön pimeinä tunteina mietitään, onko tässä mitään järkeä. On siinä. Sinna nukkuu paaaaaaljon paremmin ja on päivisin virkeämpi, kun nukkuu yöt suhteellisen kokonaisina. Ja tietysti me vanhemmatkin!

Mullakin on kurkkua karhennellut jo pari päivää ja tänään alkoi jonkinmoinen röhäkin. Toivottavasti mäkin pääsisin tästä pian eroon! Polttelisi jo kovasti vauvajumppailemaan ja salille, kun tällä viikolla en ole Sinnaa halunnut kiikuttaa mihinkään tartuttamaan muita tai muutenkaan rasittamaan itseään kipeänä.

Mukavan rauhallinen hetki mulla tässä; mies lähti jo nukkumaan, että jaksaa yöllä paremmin rauhoitella Sinnaa (mikäli sikäli tarve vaatii), joten datailen yksin koneella olohuoneessa kynttilänvalossa. Täytynee lähteä koittaan ummistamaan omatkin silmät. Huomenna olisi tarkoitus treffata tyttöjen kanssa lounaan merkeissä, kivaa nähdä pitkästä aikaa! Öitä muruset! :)

Lokakuussa

En voi käsittää, että on jo lokakuu! Elokuu ja syyskuu on menny multa ihan ohi... En tiedä, johtuuko se väsymyksestä vai Sinnan jatkuvasta kehityksestä jonka perässä yritän pysyä vai niin paljosta tekemisestä vai mistä, mutta yhtäkkiä huomasin, että hitsi vieköön on jo lokakuu ja KOHTA ON JOULU! <3

Tällekin kuulle on aika paljon ohjelmaa ja sovittuja menoja, joten aika pian ollaankin jo marraskuussa. ;) Tällä viikolla järjestän elämäni ensimmäiset vaatekutsut (NOSHin), ne on samalla myös ensimmäiset vaatekutsut, joihin osallistun, joten monta ekaa kertaa yhdellä huitaisulla! Oon pähkäillyt, mitä herkkuja leipoisin ja ostaisin kutsuille. Toisaalta tekisi mieli kokeilla jotain uutta, mutta toisaalta taas tuntuisi turvallisemmalta ja helpommalta pitäytyä niissä resepteissä, jotka osaa tehdä vaikka puolisokkona ja joiden on todennut maistuvan vieraille hyvin. Saa nähdä, kuinka monta vaatetta sorrun kutsuilla tilaamaan... Mulla on jo pidemmän aikaa ollut intohimovärinä keltainen ja bongasin jo pari keltaista ihanaa vauvojen vaatetta kuvastosta, aargh! :D

Nää kaks pöhelöä <3

Sinna, Filja, Cira ja Filjan velipoika Leevi.

Lokakuulle on myös tiedossa valjakkokisat, lounastreffit tyttöjen kanssa, uuden Napapiirin Sankarit -leffan katsastamista ja viimeisimpänä muttei vähäisimpänä, saadaan iiiiiiiiihan parhaita syyslomavieraita tänne Ouluun. En malta odottaa! :) Tulee mieleen viime syksy, kun samaiset vieraat oli täällä ja silloin kuvailtiin ja ihmeteltiin mun vauvamasua. Siitä tuntuu olevan ikuisuus. Ja jos joku siellä miettii, niin ei, mulla ei ole ikävä sitä raskausmahaa, paljon kivempi on nyt kun vauva on täällä ulkomaailmassa ja mulla on oma kroppa takaisin. Tai no, ainakin melkein... Projekti Raskauskilot Pois on edelleen käynnissä, kiitos hitaan, imetystä turvaavan, laihdutusohjelmani. No, lihasta on ainakin tullut lisää, sen verran ahkerasti ollaan vauvajumpissa ja salilla käyty!

Tähän hätään ei muuta, miltä teidän lokakuu näyttää, onko kiireinen?

Long time no see!

Tänään päätin ottaa härkää sarvista ja palata pitkäksi venähtäneen tauon jälkeen blogin pariin. Kanssabloggaajat tietänevät, että mitä kauemmin on blogin ääreltä poissa, sitä vaikeampaa on takaisin tuleminen ja uuden postauksen kirjoittaminen. Kynnys on nyt kuitenkin ylitetty ja josko tässä taas saisi syksyn tullen draivin päälle tämän kirjoittelun suhteen. :)

Ikävä on ollut teitä! Mitään erityisiä syitä poissaololleni ei ole, en vain ole ennättänyt tai jaksanut illalla kirjoitella mitään, kun Sinna ei päivisin enää oikein nuku kuin puolisen tuntia kerrallaan ja yöunetkin on ollut viime aikoina vähän hakusessa. Lievää zombie-ilmiötä on siis ollut havaittavissa... On ollut hampaiden tuloa (nyt niitä on jo NELJÄ!), uusien ruoka-aineiden aiheuttamia ilmavaivoja, tiheää imua, riehakasta mahalleen kääntyilyä ja kiljumista sekä unikoulua. Öisin siis. Onneksi Sinna on kohta jo 8kk vanha, niin pystyn näkemään sen valon tunnelin päässä, ei tämä ikuisesti tällaista ole. :)

Tänään on siivouspäivä. Tässä vaiheessa on jo ehditty imuroimaan, luutuamaan, pyyhkimään pölyt, siivoamaan vessat ja pyykkäämään. Kohta pitäisi lähteä järjestelemään kirppispöytää, käyttämään koirat puistolla riehumassa ja tehdä ensi viikon ruokaostokset. Vähän vastapainoa eiliselle rentoilupäivälle, jolloin ei tehty mitään muuta kuin käytiin aamulla koirien kanssa kärrykisoissa. Ja haettiin päivälliseksi pizza. Muu päivä rötvättiin vain perheen kesken kotona. Ihana pystyä välillä viettämään sellaisiakin päiviä!

Nyt jatkamaan hommia. Kertokaa, mitä teidän syksyyn kuuluu!? <3

Perjantaina metsälenkillä koirien kanssa.

Asuntoautolla Ruotsin poikki - matolääkkeitä ja karavaanialueita

Vauva-arjen vastapainoksi otetaampa tähän väliin viimeinen katsaus meidän syksyn asuntoautoreissulle! Edelliset osat löytyvät täältä: 1, 2, 3, 4, 5. Viimeksi köröteltiin Norjan ja Ruotsin rajamailla ja nyt ollaankin jo Ruotsin puolella. Koska tää mun muisti on pettänyt mut viime aikoina turhan usein, ei se tälläkään kertaa tuota sen suhteen pettymystä - en enää muista, missä yövyttiin. :D

Anyhow, saavuttiin Ruotsin puolelle iltahämärällä, bongattiin melko lyhyen etsinnän jälkeen karavaanarialue ja pistettiin yöpuulle. Aamulla lähdettiin kuuliaisina kansalaisina metsästämään paikallista eläinlääkäriasemaa matolääkkeiden takia. Tää oli kyllä niiiiiiiin helpommin sanottu kuin tehty! Jostain turisti-infosta selvisi lopulta, että kaupungin (?) ainoa eläinlääkäri löytyi jostain raviradan liepeiltä. Sinne siis.

Ensin ei meinattu saada koko matolääkkeitä, kun aiemmasta informaatiosta poiketen meidän olisikin pitänyt varata eläinlääkärille aika, että saadaan tytöille napit naamaan ja laillinen exit Ruotsista Suomeen. Onneksi vastaanotossa tultiin vastaan ja lyhyen odottelun jälkeen saatiin napit naamariin ja leimat lappuihin. Ja tietysti maksaa mukavat summat tästä lystistä.

Koska lekurin etsintään oli vierähtänyt hyvä tovi, päätettiin lähteä hissun kissun etenemään seuraavaa pysähdyspaikkaa kohti. Ei oikeastaan tiedetty, missä nukuttaisiin seuraava yö, mutta kun sattuman kautta päätettiin koukata sellaisen "kivan idylliseltä näyttävän" kylän poikki ja kun vielä hoksattiin siellä olevan nätillä paikalla karavaanialue, niin tottahan me sinne sitten jäätiin. Kaikki tämän postauksen kuvat onkin otettu tältä karavaanialueelta.

Käytiin tutkailemassa ympäristöä koirien kanssa, ihasteltiin idyllisiä maisemia, kuvailtiin, tehtiin rauhassa ruuat ja katsottiin läppäriltä leffoja. Alueella oli pari muutakin asuntoautoporukkaa meidän lisäksi ja oli aika hassua, ettei nähty kertaakaan alueen omistajia. Respassa ei ollut ketään kun saavuttiin, soitettiin ovessa näkyvään numeroon, ok - saadaan yöpyä täällä ja omistajat tulevat päivän aikana takaisin niin voidaan maksellakin. No mutta kun ei tulleet. Aamulla lähdettiin aika aikaisin liikenteeseen, käytiin vielä varmaan viidennen kerran koputtelemassa respan oveen; ei ristin sielua. Jälkikäteen meitä untuvikkoja valaistiin, että tuollainen on varsin tyypillistä karavaanaritoimintaa. Ai niin ja myöhemmin saatiin tekstiviesti, jossa ihmeteltiin, kun ei oltu maksettu yöpymisestä... Selitettyäni tilannetta sovittiin, että laittavat sähköpostiini laskun ja maksan yöstä sitä kautta. Arvatkaapa, tuli mitään laskua koskaan sähköpostiini... Uskomatonta. :D

Kun matkaan lähdettiin aamuvarhain, saavuttiin Haaparantaan ja Ikean parkkipaikalle aika tarkalleen just, kun ovet avattiin. Parin tunnin shoppailukierros Ikeassa ja auton nokka kohti Oulua - oikein bueno reissu paketissa!

Norjan upeutta

Mui mui kuomaset! Isken tähän väliin muutamia upeita maisemia Norjan huudeilta. Edelliset kertomukset meidän viime syksyiseltä ruskareissulta löydät täältä: osa 1, osa 2, osa 3 ja osa 4.

Ajeltiin Norjan Narvikista kiemurtelevia, melko kapeita, vuoristoteitä pitkin. Aurinko paistoi täydeltä terältä ja vieläpä melko lämpimästi eikä tuulikaan pahemmin vihmonut, joten pysähdyttiin pariin otteeseen ihastelemaan (kamera kourassa) Norjan maisemia.

Oli aika upean näköistä tuolla vuorten keskellä. Oli sinistä vettä, pilvetöntä taivasta, jykeviä kallioita, vehreää kasvillisuutta. Ja me, epätoivoisesti yrittämässä saada onnistunutta perhepotrettia koirien kanssa. :D No, ainakin jäi hauskat (kuva)muistot tältä etapilta!

Voi kun mun raskausmahanikin oli tuolla reissulla vielä niin pieni! Vaikka silloin se tuntui jo aika isolta ja näkyvältä.

Juuri ennen Norjan ja Ruotsin rajaa, kun oltiin jo ohitettu yllä olevat upeat maisemat, huomattiin yhtäkkiä olevamme keskellä ei mitään. Täysin äkillinen muutos ympäristössä; ei juurikaan vesistöä eikä kasvillisuutta. Kuin erämaahan olisi eksytty! Kallioiden laelle oli rakennettu muutamia hökkeleitä, pysähdyttiin laittamaan ruokaa eräälle alueen monista suurista hiekka-alueista. Aika upeen näköistä oli kieltämättä tuolla "aavikollakin":

Ennen pimeän laskeutumista jatkettiin vielä matkaa Ruotsin puolelle, josta löydettiin melko pikaisella etsinnällä karavaanarialue yöpymiseen. Tästä lisää myöhemmin!

Matkan varrella

Sunnuntaita! Tähän väliin voitaisiin mennä taas ajassa taaksepäin, meidän ruskareissulle.

Köröteltiin tunnelmallisesta Skibotnista jonkin matkaa Narvikiin päin ja kun ilta alkoi hämärtää, päätettiin alkaa katsomaan mahdollisia vastaan tulevia leveitä p-paikkoja ja karavaanialueita sillä silmällä. Helpommin sanottu kuin tehty. Oltiin menty vaikka kuinka monen potentiaalisen, siis rauhallisen, yöpymispaikan ohi Skibotnista lähdettyä, mutta nyt kun olisi passeli aika ruveta yöpuulle, ei missään näkynyt parkki- eikä karavaanialuetta!

Jossain vaiheessa pysähdyttiin erään huoltoaseman pihaan ja ajettiin auto niin syrjään siellä kuin mahdollista. Oltiin just saatu kaikki valmiiksi iltapalaa varten, kun huoltoaseman pihaan, sinne syrjäisimpään osaan, ajeli jotain paikallisia teinejä mukanaan jumputi-jumputi luontoäänet. Oh, yes...

Vedin siinä sitten hepulit väsyneenä ja sanoin miehelle, että eihän täällä mitenkään voi nukkua ja tähän kuuluu tuosta tieltä ohi ajavien rekkojenkin äänet tosi kovasti! Siinäpä sitten lähdettiin takaisin pimeän illan selkään ja ajeltiin ensin ihan metsään (kirjaimellisesti) varmaan puolisen tuntia ennenkuin tajuttiin, että ollaan ihan väärässä suunnassa. Ei kun takaisin päin ja uusi yritys. Onneksi karavaanialue löytyi pian eksymisreissun jälkeen ja päästiin nukkumaan.

Seuraava aamu valkeni varsin kirkkaana ja lämpimänä ja lähdettiin hyvin nukuttujen yöunien jälkeen ajelemaan hiljakseen. Aika pian piti pysähtyä, kun meikäläiseen iski aamu-matka-pahoinvointi... Ei silti yhtään hullummat maisemat vetää raitista ilmaa, vai mitä sanotte näistä alla olevista kuvista?

Miten romanttinen pieni levähdyspaikka sydänpenkkeineen, valkoisine kirkkoineen kaikkineen! Jonkin idyllisen pikkukylän tien varrelta tämä paikka löytyi ja aika kivat maisemat penkin takaa paljastui. Kyllä siinä pahoinvointikin unohtui! ;)

Ennen Narvikia pysähdyttiin vielä jossain in the middle of nowhere tyhjentämässä ja täyttämässä lika- ja vesisäiliöitä. Katsastin miehen ollessa työn touhussa vähän maisemia (kameran läpi) ja tuumailin, että melko aavikkoiselta siellä näytti. Missään ei näkynyt ketään ja meitä ympäröi vuoret ja muutamat karut puut. Nättiä silti, eikä noita vuoria muuten kyllästynyt missään vaiheessa katselemaan.

Tunnelmallinen Skibotn

Tällaisena pimeänä ja sateisena marraskuun päivänä on varmaan ihan jees katsella tällaisia kauniin loppukesäisiä kuvia sangen viehättävästä Norjasta. Edelliset osat ruskareissultamme löytyvät täältä ja täältä.

Kilpisjärveltä lähdettiin luontopolulla samoilun ja lounastelun jälkeen köröttelemään kohti Suomen ja Norjan rajaa. Oli jotenkin koomista, kun olin odottanut rajanylityspaikan olevan jotenkin isosti merkitty ja vartioitu ja todellisuudessa se oli vain tavallinen tie, jonka varrella oli pari koppia. En meinannut edes huomata, kun hypättiin Norjan puolelle. :D

Ajeltiin kohti Skibotnia, jonka kautta meidän oli tarkoitus ajaa Narvikiin. Kilpisjärveltä Skibotniin ajaa tosi lyhyessä ajassa, joten koska oli vasta alkuiltapäivä, skipattiin Narvikiin vievä risteys ja päätettiin ajaa Skibotnin "keskustaan". Se oli hyvä päätös, katsokaa nyt näitä maisemia, joita innosta täristen kuvailin paikan päällä!

Parkkeerattiin meidän "laiva" jollekin vastaan tulleelle camping-alueelle. Alue sijaitsi rannalla, jäätävän upeiden vuorien edessä (myös alueen tuuli oli sananmukaisesti varsin jäätävä). Ihasteltiin jylhiä maisemia, haisteltiin meri(?)tuulia ja katseltiin ohi lipuvia pikku paatteja.

Tytöt pääsi tietenkin mukaan, kun lähdettiin talsimaan lähiympäristöä ristiin rastiin. Skibotn jätti meidän mieliin kuvan pienestä ja idyllisestä paikasta, jossa talot olivat melko vanhoja, luontoa ja erilaisia kävelyreittejä oli riittämiin ja mihin vain katsoitkin, oli maisemat aikamoisen hulppeat. Kerrassaan suloinen kylä!

Montaa tuntia ei kuitenkaan vuorten tuntumassa viivytty ja tuulikin oli tosiaan sen verran hyinen, että lopulta jatkettiin matkaa Narvikia päin. Ensi kerralla olisi kiva käydä katsastamassa Skibotnin ostostarjontaa ja muita nähtävyyksiä ja kävelyreittejä, jotka jäivät tällä haavaa kokematta.