9/27/2011

Haaste-päivä nro 1

10 asiaa joita odotan:


1. Puppie!

Ollaan miehen kanssa haluttu koiraa tosi tosi kovasti jo parin vuoden ajan ja nyt vihdoin olen uskaltautunut kokeilemaan, josko sitä voisi oman koiran ottaa. Minulla on siis lapsena todettu lievä koira-allergia ja siihen aikaan oli vallalla ajatus, ettei koirien kanssa saa olla tekemisissä, jos on allerginen. Nykyään suuntaus on kääntynyt täysin päinvastaiseksi, eli olisi hyvä siedättää itseään allergisoivalle asialle, tässä tapauksessa siis koirille. Olemmekin vierailleet ihanan samojedinkoira-perheen luona, enkä saanut sieltä allergiareaktioita. Jos siis kaikki menee hyvin, saatamme kohta olla pienen samojedin-koiranpennun omistajia. ♥






2. Urheilukärpäsen puraisua

Häitä edeltävän vuoden urheilu-motivaationi pysyi aika hyvin korkealla, mutta häiden jälkeen urheiluinto laski kuin lehmän häntä. Eli tässä ollaan kohta kaksi kuukautta oltu urheilematta! Ihan älytöntä. En tiedä, mistä saisin intoni takaisin, mutta eiköhän se ajan kanssa palaa. Sitä siis odotellessa! :D (Kuva: Juhannus 2011, Ukkohalla)



3. Syyslomaa

Olen tehnyt nyt syksyn ajan tiiviisti töitä ja opiskelu on jäänyt vähän vähemmälle (lue: olemattomiin). Jotenkin sitä alkaa koko ajan enemmän ja enemmän odottamaan viikonloppua pidempää vapaata ja lepoa. Lisäksi miehelläni on juuri meneillään palkaton työharjoittelu, joten hän joutuu 7-tuntisten työpäivien lisäksi työskentelemään useat arki-illatkin. Yhdessä oleminen jää siis melko vähäiseksi (ainakin meidän yhdessä olon tarpeen mittapuulla). Loma olisi siis tervetullut! (Kuva: Kesä 2011, Oulu)



4. Äiti-tytär viikonloppua Helsingissä

Meillä on ollut äiskän kanssa jo monta vuotta aikomuksena käydä Helsingissä katsomassa jokin baletti-esitys kaksistaan. Viime viikonloppuisen baletti-kokemuksen innostamana olen nyt entistä enemmän ja entistä tarmokkaammin suunnittelemassa tällaista äiti-tytär baletti-shoppailu-viikonloppua Helsinkiin. :)



5. Viljamin näkemistä

Nuorin pikkuveljeni, Viljami, on 4-vuotias. Hän on täten myös luonnollisesti se pikkuveli, jota ikävöin eniten ja useimmin. Mieheni kanssa kutsummekin Vilsua joskus "otto- tai sijaislapseksemme". :D Näen Vilsua joka viikko, kun käyn äitin luona, mutta jotenkin se ikävä kasvaa jo parin päivän erossaolon jälkeen. Kai se sitten johtuu siitä, että olen hoitanut häntä paljon ja koska olen niin paljon Vilsua vanhempi, meillä ei ole ihan perussisarussuhde. (Kuvat: Meidän häistä, 2011)




6. Uutta takkia

Tänä vuonna haluaisin löytää syys-/talvitakin. Olen sitä metsästellyt jo parin vuoden ajan, mutten ole löytänyt mieleistä -tai sitten se on ollut liian tyyris lompakolleni. Vanha H&M:n musta villatakkini on jo reikiä täynnä ja melko kulahtanut. :D Ehkä jotain tämän tyylistä takkia voisin haluta (Kuvat: ONLY ja Vero Moda):




7. Unelmien Poikamiestytön finaalia ja muuta tv:n tarjontaa

Hehheh. :D Aina on kiva viikon odotuksen jälkeen istahtaa sohvalle ja katsoa jännä jakso jotain lemppari-ohjelmaa. Ja bonusta tietty tuo lemppariherkkujen nauttiminen siinä samalla. Erityisesti odotan Greyn Anatomian jatkumista!



8. Turhista peloista ja ahdistuksista eroon pääsemistä

Odotan kovasti sitä, että tajuaisin olla stressaamatta, pelkäämättä ja ahdistumatta (niin kovasti) sellaisista asioista, joille a) en voi yhtään mitään tai jotka b) eivät ole maata kaatavia asioita. En tiiä johtuuko se siitä, että oon nainen vai siitä, että mussa on vaan jotain häikkää, mutta ylipäänsäkin tuntuu välillä ihan tyhmiltä jotku asiat, joista stressaa tai ottaa paineita tms. :D (Kuva: Lentopelon voittaminen, 2011 kevät)



9. Yllätyksiä!

Rakastan yllätyksiä ja ne piristää kivasti arkea ja parisuhdetta. Harmi vain mies ei ole mikään kovin spontaani-extempore-keksijä noitten ylläreitten suhteen (oon vähän joutunu opastaan sitä :D), joten niitä yllätyksiä aina otan vastaan ihan innolla, sillon ku niitä sattuu saamaan. ;) En oo mikään timanttikorujen "vaatija", vaan pienetkin huomionosoitukset lämmittää mieltä ja tuo kivan fiiliksen, esim. kaupasta yllärinä tuotu lempparilehti tai -suklaapatukka. (Kuva: Yllärisynttärikakku Sacher, 2010 kesä)



10. Omakotitaloa

Tämä toive on todella pitkän tähtäimen odotukseen liittyvä asia, mutta kovasti haaveiltu, toivottu ja odotettu kuitenkin! Haaveissa siis olisi rakennuttaa/rakentaa omakotitalo ja saada valita sinne kaikki materiaalit, sisustujutut yms yms. :) (Kuva: Top Cubistic, Jämerä)


Olipas yllättävän vaikeaa miettiä noita kymmentä odottamaani asiaa! Yritin valita kaikki 10 asiaa fiiliksen ja helposti mieleen juolahtavien asioiden pohjalta. Ei siis ehkä kovin syvällisiä valintoja, mutta intuitiolla mentiin! ;)

5 kommenttia:

  1. Oi että, samojedit on ihania :) Omalla perheelläni oli lapsuudessani japaninpystykorva, joka on ulkonäöltään kuin samojedi pienoiskoossa.. Asuipas meillä naapurissa oikein ihana samojedityttönen, sillä oli aivan mahtava luonne ;) Ne olivat meidän japsin kanssa vähän kuin 'pariskunta', sitä karkailtiin toisten luoksen puolin ja toisin... Tosin meidän koiruli oli vähän pieni poikkis sille samojedille ;D

    Onnea koiranhankintaan! Täällä on ainakin yksi lukija, jota kiinnostaa kovasti kuulla siitä lisää :)

    VastaaPoista
  2. oiiii, koiravauvat on jotain niiiiin ihanaa! :) toivottavasti saatte pian nauttia omasta hauva-vauva-arjesta!

    ja kyllä se kuntokärpänen sitten taas tulee kun on tullakseen, itse motivoiduin bodyrock.tv:n treeneistä nyt syksyllä ja sitä kautta sain ihan uutta intoa myös lenkkipolulle ja salille!

    VastaaPoista
  3. Kiva kuulla, täältä pesee kyllä takuulla niitä koira-juttuja kunhan kaikki siltä saralta menee niinkuin toivotaan. :) Ja hehheh, voin vaan kuvitella miltä se kaksikko on näyttänyt; iso samojedi ja pikku japaninpystykorva, ihana parivaljakko! :D Toivotaan, Minna, että se kärpänen käy täälläkin -ja melko piakkoin! ;D

    VastaaPoista
  4. Moi no odottelen jo kuvia tulevasta koiran pennusta itselläni on ollut kiinanpystykorva niin tietoa koirista riittää . Nyt omistan cotton d'e tulear pennun . :-D muuten ajattelin kysästä että minkälaisessa talossa /huoneistossa asutte nyt sillä asuinpaikan pitää olla turvallinen pennulle T: koira intoilija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Tämä postaushan on jo aika vanha, eli pentu on meille jo kotiutunut nelisen kuukautta sitten. :) Cira on pentumme nimeltään ja on nyt jo puolivuotias, aivan ihana ja valloittava! Siitä löytyykin aika paljon postauksia blogistani. ;) Me asumme rauhallisella asuinalueella rivitalossa kera oman takapihan, joten turvallinen tämä paikka pennulle kyllä on. :)

      Poista

Kiva kun kommentoit! :)