Syksyyn

Antaa syksy tulla vaan, mä oon valmis! Kumpparit -check. Muhkean lämmin huivi -check. Kynttilöitä ympäri taloa -check. Syksyyn mätsäävät kynsilakat -check. Teevaraston päivitys -check. Syysflunssa -kärsitty. Eiköhän tällä listalla päästä jo aika pitkälle. ;)

Tuo kuvassa näkyvä ihanan muhkea ja lämmin ja supermiellyttävän tuntuinen kaulahuivi löytyi Lindexiltä. Oon ihan rakastunut siihen, se on niin pehmeä! Niin joo ja tuo raikkaan sininen neule löytyi Pariisista, tykkään erityisesti noista kultaisista napeista. Syyskynsilakkoja ostaessa hämmästyin, kun en löytänyt Lumenelta enää tavallisia kynsilakkoja, ainoastaan noita Gel Effect puteleita.

Täällä on ollut oikeastaan koko viikon ihan mahtavat syysilmat. Kohta päästään siihen mun lempivaiheeseen syksyä, kun lehdet punertuu ja maassa on kahisevia lehtikasoja. Oi että! Eikä nuo syyssateetkaan masenna, silloin voi linnoittautua kynttilöiden ja teen kanssa kotiin (niin, kunhan on ensin lenkittänyt hurjimukset ja kuivaillut niitä puoli tuntia :D).

Tänään lähdetäänkin jo reissun päälle, toivottavasti pohjoisessakin on hienot syysilmat ja ruska jo saapunut kunnolla. Kameran akku onkin jo ladattu valmiiksi ja jalustakin pakattu mukaan! Nauttikaahan kirpeästä syyssäästä viikonloppuna, pus ja moi!

Kaadetaan vauvatietoa päähän?

Sillon, kun kuulin olevani pieniin päin (hitsi mikä ilmaus, pieniin päin?!), mietin miljoonan muun ajatuksen ohessa, että Ei hitto, eihän me tiedetä raskaudesta, syntymästä tai vauvan kasvatuksesta mitään!!. Tuli sellainen epätoivoinen, maailman-tyhmin-ihminen, olo. Siitä alkoi jatkuva pyöriminen internetin vauva-aiheisilla tietosivuilla (EI keskustelupalstoilla ;)) ja neuvolasta saatujen opusten plaraaminen. Jossain vaiheessa, kun oltiin miehen kanssa kyynärpäitämme myöten vauvaopuksissa keskellä olohuonetta, ruvettiin nauramaan, että Mitä ihmettä me panikoidaan, toinen meistä on kasvatusalan maisteri ja toinen liikunta- ja fysioterapian koulutukset käynyt! Ehkä me selvitään... Tai ainakin meidän lähtökohdat lapsen kasvattamiseen on ihan ok:t. ;)

kuva

Silti välillä mut valtaa paremman sanan puutteessa uupumus, kun alan miettimään, mitä kaikkea mun pitäis vielä ottaa selville ja mitä kaikkea en vielä tiedä tai ole päättänyt (koska en oo osannut kun en tiedä kaikkea). Ihan loputon suo... Ja tää on mulle erityisen vaikeaa siksi, että oon niin kontrollifriikki, haluan pitää aina langat omissa käsissä, suunnitella ja valmistella kaiken huolellisesti ja olla perillä asioista. Ehkä tää raskausaika on alkua mun uudelle elämän osa-alueelle; tietämättömyyden jalolle taidolle. :D Ei sillä, että tähän asti oisin aina tietänyt kaikesta kaiken (hahah), mutta ehkä tässä on nyt paikka alkaa hyväksymään, ettei kaikkea voi eikä tarvitse tietää etukäteen eikä kaikkea voi suunitella viimeisen päälle valmiiksi.

Kaiken tän tiedon keskellä oon tietysti myös kahlannut läpi netin ostosparatiiseja, joista saa kaikkea tarpeellista ja "tarpeellista" tulevalle pienokaiselle. Ja taas tullaan siihen, että en voi vaan klikata jotain tuotetta ostoskoriin, vaan mun pitää ensin selvittää googlettelemalla, mikä on hyväksi todettu ja arvosteltu...

No joo, tämmöistä vauva-aiheista pohdintaa tänään! Saa kommentoida ja nauraa. :D

ps. Muumit on hitti! Vieläkin. Vai taas? No anyway, kaikenlaisia kivoja muumi-aiheisia kuvia ja julisteita on tullut tiirailtua netistä, ehkä pari kehyksiin vauvan huoneeseen. :)

Ruskan keskelle asuntoautolla

Se tais olla viime talven puolella, kun innostuttiin miehen kanssa appiukon hehkutusten saattelemana varaamaan täksi syksyksi ruskareissuvapaata kalenterista. Asuntoautokin varattiin miehen tuttavalta jo hyvissä ajoin. Hetkisen aikaa mietittiin vauva-uutisen jälkeen, että voidaanko me nyt lähteä reissuun? Uskallanko poistua maasta? :D Onneksi mun olotilat on kuitenkin ollu viime aikoina  hyvät (koputan puuta!) eikä mahakaan vielä ole pahasti tiellä, joten eiköhän tästä onnistunut reissu saada tehtyä. Tää syksy on mennyt jotenkin ihan hujauksessa eteenpäin, me nimittäin havahduttiin miehen kanssa tänä viikonloppuna siihen, että ensi viikollahan se  kauan odotettu asuntoautomatka koittaakin jo!

Reitti on ollut valmiina jo iät ja ajat, se on appiukon suosittelema ja hyväksi todettu. Lähdetään Oulun päästä ajelemaan lauantaina aamulla kohti Kilpisjärveä. Vietetään siellä päivä ja jatketaan Norjan puolelle Skibotnin läpi Narvikiin. Siellä voi kuulemma liitää gondolihissillä korkeuksiin ja ihailla maisemia köysiradoilla. Vietetään sielläkin luultavasti päivä. Matka jatkuu Ruotsiin, jossa körötellään Kiirunan kautta Haaparantaan (jossa pakollinen Ikea-pysähdys!) ja sieltä keskiviikkona takaisin Ouluun. Ei olla suunniteltu ajomatkoja tai -aikoja kovin tarkasti, vaan mennään fiiliksen mukaan. Cira ja Filja lähtee koko perheen reissulle mukaan, toivottavasti löydetään Ruotsin puolelta helposti eläinlääkäri, joka tarkistaa, että koirat vetää napit naamariin ja kirjoittaa siitä tositteen, että päästään takaisin Suomen puolelle.

Odotan innolla ja vähän jännitykselläkin tulevaa asuntoautoreissua, todennäköisesti yövytään missä milloinkin eikä vartavasten metsästetä asuntoautoalueita. Ei olla miehen kanssa kumpikaan piipahdettu ikinä Norjan puolella, joten mahtavaa päästä katselemaan sen kuuluisia maisemia. Ruska-aika on ehkä kauneinta aikaa minkä tiedän, joten se lienee melkoisen kaunis tuolla Lapissa, kuten myös pohjoisessa Norjassa (miksei Ruotsissakin).

Vinkkejä must-see paikoista Norjassa ja Ruotsissa otetaan tosi mielellään vastaan! Onko joku tehnyt vastaavanlaisia ruskareissuja? :) Kuvat otettu viime syksyn ruska-aikaan Kuusamossa.

Miehen suusta

Aamulla päätin, että tästä tulee hyvä päivä! Mielessä kodin puunaus viikonloppua varten ja vihdoin paneutumista (ajan kanssa) blogiin. Miehellä on ollut tosi rankka työviikko; pitkiä työpäiviä ja niiden päällekin pakollisia menoja, joten haluan, että hän voi tulla tänään töistä putipuhtoiseen kotiin rentoutumaan. Siivoilut on nyt hoidettu, eihän siihen mennytkään kuin puoli päivää, kun piti vähän väliä levätä tän flunssan takia..! Nyt olisi välipalatauon ja bloggailun aika. :) Kuvituksena erään päivän välipala, koska oon ollu niin antiaktiivinen kuvailemaan ettei mitään järkeä.

Pakko kertoa eilisillasta, kun oltiin alkamassa nukkumaan ja mies päätti, että nyt hän alkaa vähän jutustelemaan Nipsulle (=maha-asukki)... Alku oli niin koominen: "Hei Nipsu, iskä täällä...... (puolen minuutin miettivä tauko :D) Sitten kun tuut ulos sieltä, niin vien sut oluelle. (tässä vaiheessa mä repeän ja kysyn MITÄ?!) Eiku siis... Äh!" Ei vitsi mä nauroin... :DD On varmaan vaikeaa ensimmäistä kertaa alkaa puhumaan toisen mahalle ja miettiä jotain järkevää sanottavaa. Voi ei tuota höpsöä.. Ehkä otetaan tänä iltana uudestaan vauvalle sopivammalla tatsilla. ;)

Aasinsiltana toiseen alkoholiin liittyvään juttuun: Oltiin neuvolassa ja neuvolatäti otti puheeksi alkoholinkulutukseen liittyvän kyselylomakkeen. Todettiin, että juu ollaan täytetty ne ja olin juuri ojentamassa lomakkeita, kun mies heitti hauskan läpän: "Joo tuo vaimo saiki nii hurjat pisteet että on kyllä kunnon juoppo!" ........ Tuli vähän hiljaista! Eihän neuvolatäti voinut tietää, että oltiin juuri edeltävänä iltana naureskeltu sille, että mä sain hurjat 2 pistettä ja mies peräti 7 pistettä. :D Siinäpä sitten rupesin selittelemään heh heh meiningillä hämillään olevalle tätille, että eipä meidän taloudessa oo ikinä tullut tuota alkoholia kulutettua kuin hyvä jos sitä minimimäärä viikossa...

Ai niin! Ja yks ilta, kun mun maha oli hyvin syönyt (heh heh) ja siis kerännyt iltaturvotusta, mies katsahti siihen ja tokaisi: "Sun maha on nyt yhtä iso ku S:llä (ystävämme) sillon ku se oli viimesillään!" Olin että WHAT!? Sanoitko oikeasti noin?? Vitsi mitä heittoja. Onneksi mulla ei ainakaan vielä heitä hormonit sikana, olisin varmaan muuten alkanut itkemään tai raivoamaan. :D

Kertokaa tekin, mitä hauskoja tai "hauskoja" heittoja teidän miehet on laukoneet suustaan (joko raskaana ollessanne tai muuten vain!), kerätään tähän "miesten kootut möläytykset". :D Huikeeta viikonloppua!

Viime päivinä

Täällä köhitään vieläkin flunssan jälkimainingeissa... Lisäksi oon tuskaillut jäätävän pääsäryn kanssa muutamana päivänä, tekee varmaan tehtävänsä tällainen sisällä kyyhöttäminen lähes viikon ajan. Onneksi nyt on jo pystynyt käymään rauhallisilla kävelylenkeillä koirien kanssa. Muutenkin on ollut melkoisen haipakkaa, enkä ole ehtinyt tännekään päivittelemään kuulumisia. (Tätäkin postausta oon kirjoittanut kahden päivän ajan, aina kun jatkan, tulee jotain muuta tekemistä.) Etsitään miehen kanssa aktiivisesti uutta (ja isompaa) kotia ja ollaan pyöritty näytöissä ja laskeskeltu budjetteja jne. Melko aikaavievää, vaikkakin mukavaa puuhaa! Meikäläinenhän oli ihan into pinkeänä, kun mies vihdoin ja viimein myöntyi, että nyt voisi olla sopiva aika etsiä uusi koti (eikä varmaan tarvitse kertoa syytä tähän mielenmuutokseen ;)). Itsehän oon nimittäin jo vähintään parin vuoden ajan haaveillut ja kuolannut taloja netissä. :D No, toivotaan, että the talo löytyy ja tietysti mitä pikemmin sitä parempi! Oon melkoinen hätähousu ja itse malttamattomuus tällaisissa asioissa, joissa intoilen kovasti.

Työkaveri toi omalta kasvimaaltaan herkkumaistiaisia, voi että lämmitti mieltä! :)

Tänään pääsin vähän tuulettamaan tätä räkäistä päätä, lähdettiin ystävän kanssa extempore kaupungilla pyörähtämään ja käytiin samalla syömässä pitkän kaavan mukaan kreikkalaisessa ravintolassa. Mmm, oli niin hyvää eikä seurassakaan valittamista! ;) Oikeasti lyllersin ruuasta kiittäneen pallomahani kanssa kotiin lajittelemaan ja hinnoittelemaan kirpparille meneviä kamppeita. Ihana päästä huomenna eroon turhasta tavarasta (ainakin viikoksi :D)!

Nyt ei oikein muuta irtoo, onneksi viikko alkaa olla jo puolessa, meinaan viikonloppua ja pitkään nukkumista ajatellen. ;) Oikein kivaa keskiviikkoista iltaa, pus!