Juhlien ja kylpien

Otsikon mukaisissa merkeissä sujui viime perjantai miehen kanssa 3. hääpäivää juhliessa. :) Aloitettiin ilta päivällisellä kreikkalaisessa ravintolassa (uunissa haudutettua lammasta, mmm!), jonka jälkeen vyöryttiin hotellille kirjautumaan sisään. Oltiin varattu etukäteen kylpyammeellinen huone Scandicista, joka sijaitsee ihan keskustan ytimessä, Finnkinon vieressä sopivasti. :D Otettiin huoneessa pikku ruokalevot, täyteltiin ja päivitettiin meidän hääkirjaa, laskettiin vesi ammeeseen ja käytiin lillumassa "skumppa"lasien kanssa (muumilimsaa :D). Illan päälle talsittiin 50 metriä leffateatteriin katsomaan Sex Tape (se komedia ;)) ja sen päälle vielä toiset kylvyt! Aika pian sen jälkeen tulikin jo uni silmään.

Aamulla herättiin ilman kellonsoittoa, pimennysverhot ja viileä hotellihuone tekivät tehtävänsä, sillä nukuttiin melko pitkät yöunet. Hipsittiin siitä suoraan alakertaan aamiaiselle, ämpättiin vatsat täyteen aamiaisherkkuja ja vielä kerran kylpemään! Täytynee hankkia seuraavaan kotiin oma kylpyamme, niin mukavaa ja rentouttavaa tuo kylpeminen meistä molemmista on!

Vaan olipahan ihana tapa viettää hääpäivää! Saa nähdä, oliko tuo pitkään aikaan ainoaa laatuaan, en meinaan menis vannomaan, että ihan noin pitkän kaavan kautta voidaan/maltetaan lähivuosina juhlistaa hääpäivää. ;)

Tulipa siinä päivän mittaan syödessä (etenkin sitä suolaista herkutellen elokuvateatterin hämärässä salissa) huomattua, kuinka paljon tuo maha voi turvota ja vääristää oikean vauvavatsan kokoa... Aamulla kun laitoin paidan päälle, tuskin näin koko mahaa ja iltasella kun räpsäsin alla olevan kuvan (ei vielä edes pahimmillaan tuossa!), näytin jo melko hyvämahaiselta. :D Mutta olkoon tämä nyt ensimmäinen vatsakuvani täällä (vieläkin tuntuu tosi oudolta, että otetaan kuvia omasta mahasta ja että joku jopa haluaa nähdä niitä kuvia, terkkuja vaan tulevalle kummitäti S:lle! :D).

Mitä muuten tykkäätte mun uusista rilleistä? Loppuihan se reilun vuoden kestänyt etsiminen viimeinkin, kun bongasin nämä Hilfigerin Tompan kakkulat Specsaversilla! :)

On crispy Sunday

Voi että mä sitten rakastan sitä kirpeää ulkoilman tuoksua, sitä joka kertoo, että syksy on saapumassa - tai ainakin hitunen siitä. Sunnuntaina oli juuri tällainen päivä. Ripustelin pyykkiä takapihalla, aurinko paistoi muttei paahtavasti vaan jollain lailla voimaannuttavasti. Pieni tuulenvire pyyhkäisi välillä ohitse ja se kirpeys ilmassa... Olisin voinut nuuhkia ilmaa vaikka kuinka kauan! En tiedä, onko tämä raskaus tehnyt musta ihan pöpin (jo siitäkin syystä, että en voinut tänä kesänä sietää hellettä), mutta odotan kuin kuuta nousevaa, että ne kirpeät ja ruskaiset syysilmat saapuisivat. Ne pimeät ja tunnelmalliset illat. Tuosta kirpeästä ilmasta syttyneenä kaivoin jo esille syystuikutkin. Täytynee tänäkin syksynä kipaista reissu Ikean kynttiläosastolla, sen verran on varastot taas ehtyneet. ;)

Sain jostakin (liekö sitten tuosta säästä) ihmeellisen energiabuustin, sillä koko sunnuntai meni ahkeroidessa. Aloitin aamulla väsäämällä first time ever kaalilaatikkoa ja puolukkasurvosta (pakkasen viime vuoden puolukkajämät). Tuli niin hyvää vaikka itse sanonkin ja niin iso satsi, että riittää pakkaseen asti "pahojen päivien varalle". Sitten hinkkasin kaikki keittiön kaapistojen ovet (vihaan sitä hinkkausta yli kaiken, etenkin uuninuppien puhdistamista), pesin 3 koneellista pyykkiä ja järjestelin kotia. Pistin vielä pannaritaikinan kohoamaan, otin vieraat (no eihän ne vieraita oo, vaan sukulaisia) vastaan ja herkuteltiin perinteisen pannariherkun äärellä tovi. Lopulta oli pakko lösähtää sohvalle tietokoneen kanssa ja käydä välillä heittämässä uuniin kanankoivet ja veneperunat. Voi vitsi miten reipasta! Ehkä mulla nyt alkais se raskauden energiavaihe? ;)

Miten teitien weekend?

ps. Kiiiiiiiiiiiiitos vielä kaikille teille ihanille onnitteluista, vertaistuesta, ajatuksistanne ja ihan kaikesta! Oon nyt niin iloinen ja helpottunut, että sain noin ihanan vastaanoton, vaikka varmasti olin alkureaktioni ja -ajatusteni kanssa ihan eri planeetalla kuin monet. Tästä jatketaan ja kohta lisää odotusaiheeseen liittyviä postauksia! ;)

Baby on board

Kesän hiljaiselooni oli totta puhuen muukin syy kuin loma ja aivoton olo... Mietin pitkään, haluanko tuoda tätä asiaa blogissani julki, mutta koska blogini tyyli on lifestyle, en koe että voisin kovin hyvin piilotella aihetta kirjoittaessani tänne. Ja tällöin myös suuren suuri osa nykyisen (ja tulevan) elämäni arkisista asioista jäisi blogista kokonaan pois. Joten, täältä pesee: Meille tulee vauva!

Nyt, kun raskausviikkoja on takana jo 15, alan pikkuhiljaa hahmottamaan, mitä oikein tapahtuu ja mitä tuleman pitää. Alan myös vähitellen pitämään ajatuksesta, että meille tulee vauva. Täytynee vähän avata näitä lauseita..? En ole koskaan ajatellut haluavani omia lapsia. Pidän kyllä lapsista, mutta 3 pikkuveljeäni ovat riittäneet tyynnyttämään hoivaviettini täysin hyvin. ;) Voinette siis kuvitella yllätykseni ja rehellisesti sanottuna shokkini, kun sain tietää olevani raskaana. Tämä kesä on siis mennyt enemmän ja vähemmän sulatellessa uutista ja totutellessa raskauteen ja siihen, että elämämme tulee melko pian muuttumaan kertaheitolla. Onneksi elämäntilanteemme on kuitenkin varsin otollinen tälle uutiselle ja muutokselle ja lähipiirikin tuntuu olevan varsin innoissaan ja valmiina auttamaan noviiseja vauva-tiellä. :)

Äitini on tämän kesän aikana pariin otteeseen lohduttanut minua sanomalla "Sitä varten raskaus kestää sen 9 kuukautta, että tuleva äiti ehtii sulatella ja tulla sinuiksi asian kanssa". Onhan tässä siis aikaa totutella ajatukseen siitä, että meitä on kohta kolme ihmistä tässä talossa, että musta tulee äiti ja että miehestäni tulee isä. Apuva!

En ole hirveästi oireillut tässä alkuraskauden aikana, ihan alussa mulla oli mahavaivoja (joiden luulin johtuvan Pariisin matkastamme), sitten oli pari viikkoa ihan hirveä nälkä kokoajan, sen jälkeen tuli iltapäiväväsymykset ja loman alkaessa kun tuli helteet, huomasin etten kestä ollenkaan olla auringossa tai kuumassa. Tuli ihan hirveän heikko ja huono olo. Että täällä kyllä ollaan otettu avosylin vastaan nämä viilentyneet ilmat. :D

Oon jo jonkin verran ostellut tulevalle pienelle tavaraa, lähinnä vaatteita ja kirjoja (kuvissa). Konkreettiset, käsinkosketeltavat asiat, tekee tästä asiasta helpomman ymmärtää ja käsittää. Niin kuin se, että maha kasvaa tai ne pienen pienet vauvan vaatteet. Huh hei, on tämä jännittävää! Ja oli jotenkin tosi hermostuttavaa "tulla kaapista ulos" tänne blogimaailmaan, nyt ei ole enää paluuta piiloon!

Kuulisin mielelläni teidänkin ajatuksia ja tuntemuksia ja kokemuksia siitä, millaista oli huomata olevansa raskaana, mitä kaikkea mielessä liikkui ja miten raskauden aikana kypsyi ajatukseen vauvasta ja äitiydestä.

Cira vahtimassa pienen vaatteita ;)

3. Hääpäivä

Eilen napsahti täyteen 3. vuosi avioliitossa, congrats vaan meille! Well done. Huomenna lähdetään juhlistamaan hääpäivää ihan kaksistaan - koko illaksi ja yöksi. ;) Ihanaa päästä yhdessä tuulettumaan, mies on tehnyt kesäloman jälkeen niin paljon töitä ja vapaa-aika on kulunut kaiken maailman asioita hoitaessa, että alkaa olla jo ihan tarvetta pienelle irtiotolle!

Eilisiltana muisteltiin iltalenkillä, millainen sää oli meidän hääpäivänä. Tosi lämmin eikä pilvistä tietoakaan. Siinä tuli sitten kävellessä kaiveltua muistin kätköistä kaikenlaista ihanaa häistä. Onneksi päätimme satsata videokuvaajaan häissämme, häävideo on ollut kultaakin kalliimpi ja varmasti tulee olemaan tulevaisuudessakin, kun yksityiskohdat hääpäivästä alkavat hiipua.

En iske tähän meidän hääkuvia vaan satunnaisia yhteisotoksia vuosien varrelta, reissuilta ja muista hauskutuksista. Vaikka yhteiseloa on kertynyt kaiken kaikkiaan jo reilu 7 vuotta, ollaan silti välillä vieläkin niitä alkuvuosien lällyjä tyyppejä. ;) Mutta niin kai se pittääkin!

Nyt loppu ukkonen ja sadekuuro, joten iltalenkki kutsuu, tytöt jo pyörii levottomina eteisessä, moikka!

Loikoilua piknikillä

Taannoisella kesälomalla sää suosi riittämiin ja yhtenä loma-aamuna pakattiin kimpsut ja kampsut ja lähdettiin Franzenin puistoon, tornikahvion liepeille (meikäläisen sukupolvi tuntee alueen paremminkin legendaarisena Leeverinä). Siihen aikaan aamupäivästä saatiin hengailla piknik-huovalla kirjojen kanssa ihan rauhassa. Aurinko porotti, muttei vielä liian kuumasti ja eväät oli kohillaan.

Tein jo edeltävänä iltana valmiiksi mustikkapiirakan ja näppäriä suolaisia suupaloja, pepperoni-kierteitä. Lisäksi haettiin kaupasta tuoreita mansikoita ja kaapista sipsiä ja kylmää juomaa mukaan. Ai että kelpas! Potna-Pekka (mulle se on kyllä aina Potta-Pekka :D) ajeli sillalla ja kaupunki heräili laiskasti. Voi tuotakin lokoisaa lomapäivää! Nyt sitä paahdetaan hiki otsalta valuen töissä ja haaveillaan syksystä...  Olin eilen haltioissani, kun lämpötilat aleni sen verran, että jaksoi tehdä muutakin kuin ravata jääkaapin ja sohvan väliä vesi- tai cokislasi kädessä. Alkaa aivotkin toimimaan taas pikkuhiljaa tämän kirjoittelun parissa. :D