Joululahjaideoita osa 1

Ajattelin tänäkin vuonna koota muutamia idea-kollaaseja joululahjoista. Ja koska tunnen parhaiten itseni ja oman makuni, rustailen kollaaseihin sellaisia lahjaideoita, joita voisin itsekin kuvitella hankkivani jollekulle ja tietysti joita voisin itsekin toivoa joululahjaksi.

Aloitetaan viihde-puolesta! Meikäläiselle viihde edustaa tapaa tai tuotetta, jonka parissa mielelläni kulutan vuorokauteni vapaa-aikoja. Tällaisia ovat meikäläiselle esimerkiksi lemppariharrastukseni lukeminen ja elokuvat. Myös musiikki kuuluu tähän kategoriaan, sillä kuuntelen suosikkilevyjäni niin autolla ajaessa kuin urheillessa.

Uutuuksia on tulossa DVD-hyllyille näin joulun alla ihan kiitettävä määrä ja niistä pistivät silmääni heti pari elokuvaa (joita en ole vielä nähnyt); The Internship ja After Earth. Ensimmäinen lupaa taattua hömppäkomediaa, kun vauhdissa on parivaljakko Owen Wilson ja Vince Vaughn. Jälkimmäinenkään elokuva ei voi olla kovin huono, koska sitä tähdittämässä on itse Will Smith (yhdessä poikansa Jaden Smithin kanssa).

Ja tietystihän elokuvanautinnot ovat parhaimmillaan suuressa ja hämyisessä leffateatterin salissa, jossa voi samalla ryystää limukkaa ja rouskutella litroittain poppareita. Makuunin irtokarkkeja unohtamatta. Finnkinon joululahjaliput on varma valinta kaikille leffojen ystäville, etenkin jos et tiedä, mistä nimenomaisesta elokuvasta lahjan saaja saattaisi pitää.

Kirjojen suurkuluttajille luulisi olevan helppoa hankkia lahja. Sen kun ostaa jonkun juuri ilmestyneen ja hyvät arvostelut saaneen kirjan! Mutta koska genrejä on niin monia, täytyisi tietää edes jotain lahjan saajan mieltymyksistä, ennen kuin menee ostamaan scifi-teosten nimeen vannovalle Jane Austenia. Tosin, harva taitaa lukea vain yhden genren kirjoja. Mutta you got the point! Jos tiedät muutaman lahjan saajan lempikirjoista, et voi kovin pahasti mennä hakoteille lahjakirjaa metsästäessä. Itselleni varmaan iskisivät nuo, tässäkin postauksessa mainitsemani, Uskottuni ja Sharp Objects.

Lukuhetki kynttilöiden valossa

Tänään on tuntunut koko päivän siltä kuin jokin lentsun poikanen yrittäisi iskeä päälle... Kiitän tästä kyllä mieheäni, joka on niiskutellut ja pärskinyt pari viime päivää oikein urakalla. Hyvin epätavallista hänelle olla kipeänä, on ehkä kerran parissa vuodessa sairaana. Joten eiköhän se niinä kertoina iske myös mulle (joka flunssailen vähintään kerran vuodessa, ei tosin huono sairastelulukema sekään). No, tyrnimehut ja strepsilsit käyttöön!

Olen tästä jokseenkin sekavasta olotilasta huolimatta siivoillut koko illan, sillä tää meidän lattiapinta-ala alkoi muistuttaa jo ihan kuraeteistä... Yritys hyvä kymmenen, mutta se tärkein, eli lattioiden luutuaminen, jäi seuraavalle päivälle, ei vain energia riittänyt enempään. Luovutettuani vedin villasukat jalkaan, keitin inkivääri-teetä ja otin kirjan kainaloon. Ajattelin, että nyt tämä täytyy saada luettua loppuun, kun sivujakaan on enää muutama kymmenen jäljellä. Ja niinhän minä tein; ahmin kirjan loppuun kynttilänvalossa (okei, lukulamppu selän takana) ja hymyilin mietteliäänä tarinan päätökselle. 

Anita Amirrezvanin esikoisteos Kukkien verellä kirjottu on silmiä avaava, kiehtova ja kaunis tarina nuoresta tytöstä, jota elämä koettelee 1600-luvun Persiassa. Väkisinkin kirjaa tulee peilattua ja verrattua hetki sitten lukemaani Khaled Hosseinin loisteliaaseen romaaniin Tuhat loistavaa aurinkoa. Teokset ovat kuitenkin kerronnaltaan yllättävän erilaisia, joskin tarinoiden aihepiirit ja maailmat liikkuvatkin jokseenkin samoilla taajuuksilla. Mutta siis, lukekaa ihmeessä tämä(kin) kirja, mikäli Tuhannesta loistavasta auringosta olette tykänneet! Mä taidan vielä vetää viltin päälle ja aloittaa Hosseinin uutuuden, Ja vuoret kaikuivat, jota olen sormet syyhyten odottanut postista ja joka vihdoin eilen saapui. Oi oi oi.

...tämäniltaista Greyn Anatomiaa unohtamatta! ;)

Pikkujouluasu

No niin, taas ollaan turvallisesti ohitettu maanantai! Itse asiassa eilinen oli omalla kohdallani niin toiminnantäyteinen, etten edes ehtinyt ajatella, missä päivässä eletään. Oikeastaan, samanlailla meni viikonloppukin, hujahti ohi yhdessä vilauksessa! Sunnuntai vietettiin tietysti vuoron perään isien ja pappojen kahvipöytien ääressä ja siihempä se koko päivä menikin. Lauantaina reenailtiin, metsästettiin mulle uusia laseja (ei tärpännyt vielä, blääh!) ja shoppailtiin muuten vaan ja illan päälle vielä leffailtiin ja herkuteltiin. Ja perjantai-ilta sujui pirteissä tunnelmissa kaupungilla, kun vietin tälle vuodelle ensimmäisiä pikkujouluja ystävän kanssa. Käytiin ensin ravintolassa ahtamassa kuvut täyteen muonaa ja jatkettiin muutamille "yhille" illan päälle. Oli ihan loistoilta! Näissä tamineissa pikkujouluissa hengailin (pahoittelut maailman surkeimmasta kuvanlaadusta näissä otoksissa, jotka superkiireessä napsittiin).

Taistelin typerän hiuspehkoni kanssa yli puoli tuntia ja luovutin. Menköön taas tuolle tutulle ja turvalliselle ranskalaiselle nutturalle. Asu oli aika tummanpuhuva, mutta vaaleat korut ja punaiset kynnet kompensoivat ihan hyvin.

Kohtapuolin pitäisi alkaa valmistautumaan Ikean reissua varten; lähden katsastamaan miehen työpaikalle sisustustarpeita ja tietysti meille kotiinkin jotain pientä. ;) Palaamisiin!

Mekko : Cristelle & Co. / Kengät : K-Kenkä / Korut : Snö of Sweden

Isät ja papat

Päästiinpäs viikonloppuna herkuttelemaan meikäläisen leipomilla pullilla! Ja koko päivän kotona leijui herkullinen pullataikinan tuoksu, mmm... Muutama puolukkapulla lähtee tänään matkaamme, kun suunnistamme miehen kanssa juhlistamaan isiä ja pappoja. Niin ja tietysti asiaankuuluvat isänpäiväkortit. Ja lämpimät halaukset.

Oma isäni on tänään töissä, mutta ensi viikon puolella treffataan sitten herkkukahvien merkeissä ja juhlistetaan samalla iskän synttäreitäkin.

 LÄMPÖISTÄ ISÄNPÄIVÄÄ!

 

Voitaikinakierteet

 

Muikeeta perstaita! Meikäläinen on leiponut pullia koko aamun ja nyt pitäisi vehnäjauhoinen naama ja tukka saada kuosiin illan pikkujouluja varten. Ehostusta ennen mulla olis kuitenkin pientä jutun tynkää eräästä suolaisesta herkusta...

Pieniä suolaisia suupaloja tulee tehtyä aina silloin tällöin, etenkin näitä tämän postauksen yksilöitä, voitaikinakierteitä, jotka on ihan megahelppoja ja nopeita valmistaa. Täytteitäkin voi varioida vaikka ja minkälaisiksi ja herkullinen maku on tietysti taattu (kunhan et käräytä niitä uunissa). Ajattelin jakaa teillekin ohjeen, jos jollakin (toisellakin kuin mulla) sattuu suolukka- ja herkkuhammasta kolottamaan. ;)

 

 

VOITAIKINAKIERTEET

Voitaikinaa

Tomaattipyrettä

Mustapippuria

Suolaa

Sokeria

Täytteeksi vaikkapa:

Pepperonia + Juustoa / Kinkkusuikaleita + Aurajuustoa

 

Pilko pepperoni / kinkku suikaleiksi. Raasta juusto / nypi aurajuusto pieniksi paloiksi. Kauli voitaikinalevyjä ohuemmiksi. Täyttämisvaiheessa on tärkeää pitää mielessä, että ei olla tekemässä pizzaa; aineksia laitetaan taikinalevyn päälle vain vähän, jotta voitaikinakierteissä säilyy keveys ja ilmavuus. 

Alla oleva, oikeanpuolimmainen kuva:

(1) Levitä voitaikinalevyille tomaattipyrettä ohut kerros. 

(2) Mausta mustapippurilla, suolalla ja sokerilla. Kahta jälkimmäistä hyvin kevyesti, mustapippuria omien mieltymysten mukaan.

(3) Lisää pepperonin / kinkun paloja melko harvakseltaan taikinalevylle. Viimeisenä ripottele raastettua juustoa / aurajuuston paloja päällimmäiseksi (hyvin vähän, kuten kuvassa).

Kääri taikinalevyt ilmavasti rullalle ja leikkaa niistä pienehköjä paloja. Paista uunissa 225-250 asteessa noin 4-5 minuutin ajan. Aivan niin kuin joulutortut, nämäkin palavat uunissa helposti, joten ole tarkkana!

Valmista tuli! Anna voitaikinakierteiden vetäytyä hetki ennen tarjoamista. Parhaita kierteet ovat siis lämpiminä, mutta itse tykkäsin niistä myös kylminä. Ei muuta kuin herkuttelemaan!