Muumimainen postaus

Tämä viikko on taas vilahtanut ohi silmien, mun oli tarkoitus tulla eilen raapustelemaan tänne, mitä oon kuluneen viikon aikana touhuillut ja mitkä on fiilikset, kun mini-hiihtoloma alkaa, mutta tarkoitukseksihan se sitten jäikin... Hiihdin ympäri ämpäri koko päivän töiden jälkeen; kiertelin kaupassa ostamassa erittäin ravinteikkaat ja epäterveelliset ja herkulliset pöperöt mökkireissulle, pakkailin kotona vaatteita ja kirjoja laukkuihin, ajelin koirien kanssa puistolle riehumaan ja ehdin illan päälle mussuttaa vielä laskiaispullan ja hörppäistä kupin teetä -lempimukistani, johon rakas mieheni kaiverrutti lempinimeni monta vuotta takaperin.

Nytpä sitten istunkin jo autossa ja yritän näpytellä ihan toivottoman hitaasti padilla tätä postausta loppuun. Kuvatkin meni miten sattuu. Mulla oli mielessä paljon juttuja, joista olis ollut kiva kirjoitella, mutten muista enää kuin yhden, sekin epäolennainen ja tuli mieleen tuosta Nipsu-mukista. katsottiin miehen kanssa yks aamu muumeja aamiaista syödessä ja siinä Haisuli yritti huijata Viljonkan lapset hyppään liaanilla rotkoon. Sitten Muumipeikko posseineen tuli paikalle ja käski Haisulia näyttään mallia. No Haisulihan hyppäs ja pääty roikkumaan liaanilla rotkon ylle ja posse jätti sen sinne. End of story. Mies tokaisi lopputunnareiden soidessa, että "eihän ne nyt voi jättää sitä Haisulia tuonne!? Tosi törkeetä."

Ihan huisin hauskaa weekendiä teille! Me ajateltiin viihtyä Kuusamon talvessa keskiviikkoon saakka, niin superia!! :)

Uudet popottimet

Meikä on metsästänyt uusia popottimia iät ja ajat. Hankintalistalla on olleet sekä syysnilkkurit että talvisaappaat. Tilasin jokin aika sitten Brandokselta (toimitus kun on kerta ilmainen!) muutamat jalkineet kotiin sovitukseen ja viidestä eri kenkäparista yhdet oli just passelit. Jotenkin on tosi vaikea löytää kenkiä, jotka ois yhtä aikaa a) hyvännäköiset b) jalkaa ja askeltamista tukevat ja c) tarpeeksi leveät mun lättäjalalle - niin ja d) ei ihan jäätävän hintaiset.

Nää oli kuitenki tarpeeksi perfectot, joten löysivät paikkansa mun suppeasta kenkähyllystä. Tamaris Muscat nilkkurit. Ja kun ei tuota luntakaan oo tänä talvena oikein suotu meille, on näillä voinut hyvin käpytellä viikosta toiseen näin helmikuussakin.

On ollut kieltämättä vähän haasteita tässä arkeen paluussa, sen verran rentouttava ja mukava viikonloppu on takana. Kiitos siis ihanille ystäville sinne eteläisempään Suomeen jälleen kerran, oli ihan huippua nähdä! En edes raahannut kameraa mukanani reissuun, kun lähdin niin relax-mielellä matkaan. Vielä pitäisi jaksaa pusertaa tämä viikko tiukasti töissä ja viikonloppuna olisi tarkoitus lähteä viihtymään Kuusamoon taas hetkeksi. Sitä odotellessa, takaisin töiden ja loskakelien pariin...

Miten teidän viikko on lähtenyt rullaamaan? Masentaako muita kuin mua tämä sää? Tosi monet tuntuu olevan sitä mieltä, että lähtis loputkin lumet ja tulis kevät, mutta mä haluaisin kyllä ne kunnon hankikelit ja pakkaset ensin! :D

Uudet eteiskalusteet

Tilasin marraskuussa Jyskiltä uudet eteiskalusteet tuohon meidän mini-eteiseen. Aiemminhan eteistä asutti pelkkä yhdistetty kenkäteline-penkki eikä se enää tuntunut oikein käytännölliseltä meidän tarpeisiin. Aina kaipasi laskutilaa tavaroille; postille, avaimille, laukulle. No, saatiinkin samantien liikkeestä mukaan tuo valkoinen lipasto. Se odottelikin sitten eteisen ulkopuolella kaveriaan aina tammikuun loppuun asti, jolloin eteishylly saapui. Olin mitannut kalusteet tooooodella tarkasti, ne mahtuivat nipin napin vierekkäin eteiseen, näyttävät siis melkeimpä siltä, kuin olisin ne teetättänyt juuri meidän eteistilaan sopiviksi. ;)

Halusin eteiseen nimenomaan valkoiset kalusteet (likaantumisenkin uhalla), koska tila on niin pieni ja kaipasin avaruutta ja valoisuutta tuohon pimeään ja ankeaan kopperoomme. Seinäthän maalailin jo syksyllä, näissä kuvissa väri taittuu sinertäväksi, luonnossa seinä on kuitenkin vaalean harmaan sävyinen, ei noin sinertävä.

Oli muuten ihan mahdottoman hankala saada kuvia eteisestä, kun se on niin pieni ja hankalassa paikassa kuvaamisen kannalta. Koitan joku päivä valoisaan aikaan räpsäistä laajemmalta alueelta kuvan, nyt joudutte tyytymään näihin lähikuviin.

Herkkua on siinä monenlaista...

Ollaan otettu vanhan ystävä-köörin kanssa tavaksi istua iltaa yhdessä aina kuukauden tai kahden välein, niin että ollaan kaikki koolla (tai ainakin suurin osa). Käydään ravintolassa syömässä, drinkuilla ja keilaamassa tai vietetään nyyttäreitä jonkun luona. Nyt ystävänpäivän viikonloppuna oli meikäläisen vuoro emännöidä illanistujaisia ja sovittiin, että jokainen tuo jotakin herkkua mukanaan, että saadaan pöytä koreaksi juhlan kunniaksi. Vähän meni ehkä överiksi, kun jopa meidän suuri ruokapöytä alko notkumaan siihen malliin, ettei montaa lautasta olisi enää mahtunut mukaan. :D

Siinä sitten illan emäntääkin muistettiin ihanilla lahjoilla, mm. kasvonaamioilla, kosmetiikalla ja kynttiläalustalla. Minä ihan otettuna tarjoilin ysteille vastavuoroisesti mokkaisia suukkoja, juustoja viinirypäleiden kera ja itse tekemääni lohipiirakkaa. Katosivat kaikki illan aikana parempiin suihin, joten ei ihan pieleen mennyt meikäläisen eka lohi-leipomus, jes!

Muutkin olivat intoutuneet leipomaan; yksi toi suklaamuffinsseja, toinen kinkkurullia ja kolmas nakkipiiloja (älkää kysykö mistä nimi tulee, ei mitään hajua :D). Syötävää jäi kuitenkin sen verran illasta, että kutsuin koko alkuviikon ystäviä kylään auttamaan herkkujen kanssa. Ettei olisi tullut ihan kaikkea itse ahmittua...

Huomenna vähän niinkuin jatkoillaan ystävänpäiviä, kun körötellään miehen kanssa meidän ystävien hoiteisiin viikonlopuksi, nähdään taas piiiiitkästä aikaa. Enpä voisi mieluisampaa tapaa viikonlopun viettoon tällä hetkellä keksiä, ihana päästä vaihtamaan kuulumisia ja nähdä ystävien suloista tyttöäkin!

Onko teillä viikonlopuksi suunnitelmia?

Reeniviikot

Aattelin kirjoitella taas vähän reenijutuista. Oon tänä vuonna käynyt vain salilla eli reeneistä puhuttaessa kyse on lähinnä hauiksen ja pehvan kasvattamisesta. ;) Toki oon lenkkeillyt koirien kanssa, mutta ne nyt on semmosia hippasu-kävelyitä, ettei niitä lasketa reeneiksi. Tai siis, mä en laske.

Tammikuussa reenailu ja ruokavaliossa pysyminen oli vähän haasteellista, koska melkeimpä joka viikonloppu oltiin jossain reissussa. Viikonloppuisin tuli siis syötyä vähän mitä sattuu (muulloinkin kuin sallittuna herkkupäivänä lauantaina) ja reeneille jäi aikaa vain arkipäiviin. Kävin tammikuussa normaalisti sen 2, maksimissaan 3 kertaa viikossa salilla. Nyt helmikuussa oon tsempannut ja reissaaminenkin on tasoittunut, niin oon ehtinyt käydä vähintään 3 kertaa ja jopa neljästi heiluttamassa käsipainoja ja kyykkäämässä.

Motivaatio on siis jälleen kohdallaan ja ruokavaliotakin on ollut suhteellisen helppo noudattaa eikä ole tullut mitään hulluja mielitekojakaan keskellä viikkoa. Poikkeuksena tämä viikko, kun meidän kaappeihin jäi viikonloppuisen tyttöjen illan jäljiltä pyörimään jos minkälaista herkkua.. Oon yrittänyt syöttää niitä kylässä käyneille kavereille, etten ite sortuisi napsimaan. :D Mutta anyways, toiveena ja tavoitteena tämän kevään aikana olisi siis edelleen kiinteytyä ja tiristää ne itseä vaivaavat rasvat pois tuolta vyötäröseudulta. Lisäksi yritän saada lihasmassaa lisää. Helpommin kuitenkin sanottu kuin tehty, sillä vaikka syön paljon proteiinia ja pumppaan lihaksia ahkerasti, laihduttaessa on vaikea saada lihasta lisää. Välillä keho ja sitä kautta tulokset heittää härän pyllyä ja rasvan sijaan painoa onkin lähtenyt lihaksista. Välillä taas paino tippuu oikeasta paikasta ja joskus sitä lihasta on jopa tullut muutama gramma lisää. Mutta tämmöstähän se on ja pitää vain yrittää olla kärsivällinen, vaikka joskus tuntuiskin tämän projektin kanssa että "Nyt mie romahan..". ;)

Ja yks parhaista fiiliksistä reenauksen suhteen on se, kun huomaa jaksavansa tehdä suuremmilla painoilla kuin aiemmin! Niin ja tietty se voittajafiilis rankan reenitunnin jälkeen.