Vanhat astiat

Uuden ja vanhan yhdistäminen on kiehtovaa ja kaunista. Esimerkiksi kattauksissa vanha ja moderni näyttävät yhdessä oikein toimivalta kokonaisuudelta. Menneiden vuosikymmenien takaisiin aarteisiin voi liittyä tunnesidoksia ja mitä mielenkiintoisimpia tarinoita.

Usein vanhat esineet kulkeutuvat tällaisten nuorten aikuisten (kuten minä ja mieheni) kotiin  perintönä.  Niin myös nämä alla olevat aarteet, jotka ovat päätyneet meille muistoksi mieheni jo pois nukkuneelta mummulta. Näihin astioihin ja esineisiin liittyy sekä tunnearvoa että muistoja. Nämä kulkeutunevat aikanaan meiltä myös seuraaville sukupolville. Kauniita, herkkiä ja vanhaa aikaa huokuvia, vai mitä sanotte?

Olemme keränneet Kastehelmen kauniita ja perinteisiä kattausastioita, joita on vuodesta 2010 valmistettu uudistuotantona -tarkemmin sanottuna ainoastaan sarjan suosituimmat osat palasivat markkinoille. Nämä kuvissa näkyvät osat, kerrostarjotin sekä kynttiläalustat, ovat Kastehelmen tuotantoa vuosilta 1964-1988, eikä niitä enää tänä päivänä valmisteta.

Myös nämä astiat henkivät vanhaa, kultaista, aikaa. Pidän niiden koristeellisista yksityiskohdista ja kirkkaudesta. Todella kauniita!

Onko teille kulkeutunut perintönä astioita tai muita esineitä? Millaisia tarinoita ja tunteita niihin liittyy?

Viiden pisteen kysely!

Sain Kristalta haastiksen, joka kuuluu näin:

1) Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.
 

2) Kirjaa tähän viisi blogia, jotka haastat:

 

Baniina

Ragdoll

 Miia

Mari

Jendel

 

3) Toivo, että ihmiset joille jätit palkinnon antavat sen eteenpäin.

  

Viisi asiaa, joita tarvitsen päivittäin...
...vapaalla: 

Kamera

Läppäri

Tohvelit

Puhelin

Tyyny ;)

 

 

...työssä: 

Puhelin

Kalenteri

Hyvät hermot

Kuuluvan äänen

Vesipullon

  

 Viisi kirjaa, joita suosittelet muille:

Suzanne Collins: Nälkäpeli (koko trilogia)

Karin Alvtegen: Petos

Torey Hayden: Aavetyttö

Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli

Petra Hammesfahr: Pahantekijä

Oikeastaan suosittelen Alvtegenin, Haydenin ja Hammesfahrin kaikkia teoksia, iskevät ainaki meikäläiseen ihan täysillä!

 

Viisi materialistista lahjatoivetta:

Sohva

Makro-objektiivi

Täydennystä Kastehelmi -sarjan kattausastioihin

Joku supersiisti ja megacool ja sikakallis puhelin (jota en oppis käyttämään kuitenkaan)

Matto eteiseen
 

Viisi paikkaa, jossa haluaisit käydä: 

Uusi Seelanti

Australia

Iso-Britannia (ensteks vaikka se Lontoo!)

Italia

Islanti

 

Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat sinua: 

Kärsimätön

Hauska (no ainaki huumorintajuinen!)

Määrätietoinen

Järjestelmällinen (=perfektionistinen siivousfriikki)

Utelias

 

 

Viisi lempiruokaasi: 

Poronkäristys muusilla ja puolukkamurskalla

Kunnon mehevä härän sisäfilee maustevoilla ja maalaisrankanperunoilla

Äitin tekemä kaalilaatikko

Pannu -ravintolan pannupizza

Fazerin vadelma-karpalo suklaalevy ;)

  

Viisi elämänohjetta, jotka haluaisit jakaa kaikkien kanssa:   

Älä murehdi asioita, joihin et voi vaikuttaa.

Älä elä menneessä äläkä tulevassa, vaan tässä ja nyt.

Suklaa helpottaa aina!

Tee asioita, jotka saavat sinut onnelliseksi.

Pidä ympärilläsi ihmisiä, jotka tuovat elämääsi positiivisuutta ja

joiden seurassa voit hyvin. Elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi huonoihin ihmissuhteisiin.

Herkkusuut kilpasilla

Aina, kun syön jogurttia tai maitorahkaa marjoilla, meidän herkkusuut ilmestyy viereen kuolaamaan. "Mami hei, anna meillekin vähän! Pliiiis." Joinain kertoina sorrun jättämään jämät, kun en kestä niiden säälittäviä katseita. Vitsi sitä onnenpäivää. Ja sitä sotkua...

Focus, focus.

Filja maistelee nätisti ja hienostuneesti...

...kun taas siskonsa, neiti konkari, työntää koko nokkansa kuppiin ja hörppii jogurttia kuin viimeistä päivää. How classy.

Filja lipoo huuliaan tyytyväisenä pieneen annokseensa, mutta ahne possumme Cira ei näytä tyytyväiseltä, vaikka ahmi suurimman osan jämistä. Liekö veteli liikaa makeaa naamaansa. Noh, ahneella on kakkainen loppu. Tai ainakin kakkainen naama:

"Thihhihii, mulla on jogurttia nokka ja silmä täynnä, mutta oli se sen arvosta!"

Joo. Ja taitaapa sitä löytyä neidin leuastakin. Possu mikä possu. ;)

Huoneiden vaihto

Pääsiäislomalla vaihdettiin päikseen vierashuoneen ja makuuhuoneen paikkaa. Huoneet on lähes samankokoisia (vierashuone pikkasen pienempi), mutta makuuhuoneen vaatekaapistot vievät huoneesta yhden kokonaisen seinän tilaa. Vierashuoneessa puolestaan on soppelin kokoinen vaatehuone, joka on tähän mennessä toiminut rojuhuoneena.

Ajatus huoneiden vaihtoon lähti niinkin hauskasta asiasta kuin seinänaapurista kuuluvista äänistä. Töiden vuoksi meillä on tapana mennä nukkumaan kympin maissa ja usein juuri tähän aikaan (ilmeisesti) seinänaapurilla on meneillään hurjat pleikkapelit tai elokuva. Ilmeisesti naapurit ovat asentaneet seinämme takana olevaan huoneeseen jonkinlaisen viihdekeskuksen kotiteattereineen, bassoineen, kaikkineen. :D Melu ei ihan niin päätähuumaavan kovaa ole ollut, ettäkö siitä kehtaisi lähteä aamutakki päällä valittamaan (etenkin kun meiltäkin löytyy noita välillä erittäin kovaäänisiä dogeja!), mutta häiritsi uneen pääsemistä sen verran, että mietimme josko asialle voisimme itse tehdä jotain. Vierashuoneen seinän takana ei ole naapureita, ainoastaan taloyhtiömme pyörävarasto, joten sieltä lienee turha odotella sen kummempia meteleitä iltamyöhällä.

Lisäksi meikäläistä tietty poltteli myös ajatus vaatehuoneesta, niiden ahtaiden ja vaikeiden vaatekaappien sijasta.

Joten ei muuta kuin tuumasta toimeen ja hihat heilumaan! Siinä sai parin päivän ajan kuitattua parit salireenitkin ihan kevyesti, kun nosteli ja kanteli raskaita huonekaluja ja kirjalaatikoita. Hyötyliikuntaa! ;)

 Lopputulokseen olemme olleet oikein tyytyväisiä. Ainoa tyytymätön meidän huushollissa on Cira, joka ei pariin ensimmäiseen yöhön suostunut tulemaan uuteen makkariin nukkumaan... Raasu kun on koko pienen elämänsä tottunut nukkumaan vanhan makkarin ikkunakulmassa, minun vieressä (lattialla) ja kauhistuttavan mullistava muutos pisti kuviot uusiksi. No, eiköhän hänen majesteettinsakin totu uuteen järjestykseen ja löydä oman paikkansa makuuhuoneesta.

Väärät verhot uuteen makuupleissiin kyllä vielä jäi, mutta lääh puuh, kaikki aikanaan. Huomenna olisi taas reissu edessä, joten toivottelen teille jo näin etukäteen oikein mukavata viikonloppua, nautiskelkaahan auringosta ja ulkoilmasta!

Ja hei, tänään taas tapaamme ystävämme Greyn, jei! 

Voittajafiilis!

Tänään piti olla suht lepposa päivä, mutta se muuttuikin edetessään melkoiseksi haipakaksi. Tarkoituksena oli käydä myös salilla ja aloittaa uusi reeniohjelma (yep, taas mun orjapiiskuri-personal trainer-mieheni muutti sitä! ;), mutta mieleen hiipi päivän mittaan itsepintaisesti ajatus "Eiiii millään jaksais..."

Laiskuudeksikin tuota tunnetta kutsuvat. Varmaan joku toinenkin on joskus sen kokenut? Erittäin vaikea vastustaa ja erittäin helppo myöntyä sen tahtoon ja luovuttaa! Yep, been there, done that.

Mutta jess, sain kuin sainkin kukistettua tuon inhan tuntemuksen ja suunnistin tieni salille -väsyneenä ja jo vähän nälkäisenäkin, mutta kuitenkin! Urhoollisesti pinnistelin koko saliohjelman läpi ja nyt kädet huutaa hoosiannaa. Ihan voittajafiilis!

Näin ne arjen pienetkin kivat asiat voi joskus tuntua suurilta ja pienetkin onnistumiset nostaa fiiliksen aivan uusiin sfääreihin.

Nää tyypit ne vaan loikoilee kevätauringossa ja naaaatiskelee.

Huomenna olis sitten vuorossa jalat. Ai että mä sitten inhoon jalkapäiviä -tai oikeastaan niitä seuraavia aamuja...  You know the feeling.. Täällä sitä sitte käpyttelee ihan Kanki Kaikkosena seuraavat pari päivää. Mutta tietääpähän tehneensäkin siellä salilla jotain! ;)

Reipasta pätkäviikkoa!