Laiskuudeksikin tuota tunnetta kutsuvat. Varmaan joku toinenkin on joskus sen kokenut? Erittäin vaikea vastustaa ja erittäin helppo myöntyä sen tahtoon ja luovuttaa! Yep, been there, done that.
Mutta jess, sain kuin sainkin kukistettua tuon inhan tuntemuksen ja suunnistin tieni salille -väsyneenä ja jo vähän nälkäisenäkin, mutta kuitenkin! Urhoollisesti pinnistelin koko saliohjelman läpi ja nyt kädet huutaa hoosiannaa. Ihan voittajafiilis!
Näin ne arjen pienetkin kivat asiat voi joskus tuntua suurilta ja pienetkin onnistumiset nostaa fiiliksen aivan uusiin sfääreihin.
Nää tyypit ne vaan loikoilee kevätauringossa ja naaaatiskelee.
Huomenna olis sitten vuorossa jalat. Ai että mä sitten inhoon jalkapäiviä -tai oikeastaan niitä seuraavia aamuja... You know the feeling.. Täällä sitä sitte käpyttelee ihan Kanki Kaikkosena seuraavat pari päivää. Mutta tietääpähän tehneensäkin siellä salilla jotain! ;)
Reipasta pätkäviikkoa!
Aivan ihania nuo karvapalleroiset! <3
VastaaPoistaSe on parhain tunne, kun paikkoihin sattuu, koska tietää tehneensä! Voi, kun niin toivon, että minullakin olisi joku personal trainer, joka potkisi väkisin eteenpäin ja tekisi jonkun ihanan tappotreenin. ;)
Kiitos, ne on kyllä mahottoman valloittavia tapauksia!
PoistaOnhan siinä puolensa, että on "omasta takaa" personal trainer. Mutta onneksi orjapiiskurini ei kuitenkaan yleensä ole salilla valvomassa, että teenhän varmasti ne viimeisetkin puserrukset. Vois ärräpäät lennellä jos toinen puhisis niskaan koko ajan! ;)
Meille on onneksi salille hankittu infrapunasauna, joka helpottaa noita jalkapäivien jälkeisiä Kanki Kaikkosia :) Palautuminen tapahtuu nopeammin, eikä paikat ole lähellekään niin jumissa, kuin ilman puolen tunnin istumista lämpöisessä.
VastaaPoistaOijoi! Meidänkin salilta mahtaa muuten sellainen löytyä, hmmmm! Tuossa on kyllä todellakin perää, pitäisiköhän tänään lämmäyttää sauna ja kokeilla, josko jumit siellä kaikkoaisivat. :) Kiitos vinkistä!
Poista