12/23/2014

Rauhoitutaan joulun viettoon


Hei kuomat! Joko siellä ollaan ihan joulutunnelmissa? Me ollaan asetuttu mökille oikein mukavasti; joulukoristeet on löytäneet paikkansa, takassa roihuaa tuli ja uunista leijailee kinkun tuoksu. Oi että!

Räpsin tuossa päivällä (sen pienen hetken, kun oli valoisaa ;) perinteisen "joulun toivotus" -kuvan meidän tytöistä. Eivät olleet oikein hymytuulella tänään, olisivat kai halunneet kirmata hangessa ennemmin kuin poseerata, höh. No, on ne silti niin suloisia - foootoshopatut tonttulakit päässään. ;)

Blogi ja meikäläinen rauhoittuu nyt joulun viettoon, toivottavasti teilläkin on rauhallinen ja rentouttava joulu(loma). Palataan taas, moikka murut!


12/20/2014

Raskauspötsin kasvukäyrä


Oon taltioinut raskausmahan kasvua epäsäännöllisen säännöllisesti. Monesti viikkokuvan ottaminen on meinannut unohtua (kiitos muistini, jonka raskaus vei mennessään), mutta onneksi on innokas, kaukana asuva ystävä (kröhöm, tuleva kummitäti), joka viikoittain peräänkuuluttaa masukuvaa. ;) Ilman sua S, näitä postauksen kuviakaan ei varmaan olisi, joten kiitos muru, kun oot muistuttanut mua!

Välillä on tuntunut siltä, että maha ei kasva ollenkaan ja toisinaan taas siltä, kuin se olisi muuttunut yhdessä yössä suuremmaksi. Kuvia katsomalla huomaa, että pienoisia kasvupyrähdyksiä ja laajennuksia on tapahtunut ja etenkin tuossa lokakuun ja marraskuun paikkeilla.

Ja nyt, kun viimeinen kolmannes on meneillään, voisi olettaa vielä suurempaa kasvua, kun vauva alkaa keräämään kunnolla massaa. Hassun näköisiä osa noista kuvista, Nipsu tuntuu viihtyvän milloin missäkin päin pötsiä ja mitä kummallisimmissa asennoissa. Välillä maha näyttää tosi terävältä ja kapealta ja välillä tosi leveältä ja pyöreämmältä.

Raskausarvilta olen vielä välttynyt, mitä olen ihmetellyt suuresti. Mulla kun on maailman epäelastisin iho ja oon saanut aikanaan mm. lihasten kasvamisesta raskausarpia. :D En tiedä, onko tuolla voiteella, jota oon käyttänyt alkuraskaudesta lähtien, ollut jotain tekemistä arvettomaan mahaan, mutta empähän valita, kun niitä ei vielä ole tullut! :) Jossain vaiheessa varmasti poksahtaa, vaikka tää meikäläisen pötsi onkin hyvin maltillisesti ottanut kokoa tässä raskauden aikana. Ihan kiva, jos voi välttää sellaisen jäätävän ison raskausmahan, joka varmasti ottaisi ikävämmin selän ja liikkumisen päälle.

Nyt joulukuun ajan liikkeet ja möyrimiset tuolla mahassa on voimistuneet oikein kunnolla. Välillä tuntuu siltä niin kuin vauva yrittäisi potkia tai työntää itsensä mahasta läpi. :D

Viime aikoina oon saanut kommentteja tutuilta (ja tuntemattomilta), kuinka pieni maha mulla on viikkoihin nähden, kuinka en näytä turvonneelta enkä muutenkaan kovin paisuneelta ja kuinka hyvävointisen näköinen oon. Jännä miten sitä tuntuukin raskaana ollessa olevan kaikkien yhteistä omaisuutta. ;)

Ps. Kääk, ylihuomenna on jo jouluaatto! Mahtavuutta. :)



12/19/2014

Olohuoneen muodonmuutos


Perstaita kaikille! Mulla alkaa tänään joululoma, jonka jälkeen jään äitiyslomalle. Ihan hullua, että tänään on viimeinen työpäivä piiiiiiiiitkään aikaan! Saa nähdä, koska sen tajuaa oikeasti. :D

Sitten itse asiaan. Olohuone koki kuluneen syksyn aikana hienoisen muodonmuutoksen, kun vaihdettiin miehen kanssa meidän iän ikuiset mustanruskeat kalusteet (senkki + tv-taso) valkoisiin kalusteisiin (lipasto + tv-taso). Lisäksi lopetettiin jahkaaminen uuden sohvan mietinnässä ja ruvettiin tuumasta toimeen. Lopulta löydettiin just meidän tarkoituksiin sopiva kulmasohva ja saatiin vihdoin ja viimein heittää vanhalla sohvan romulla vesilintua!

Pidemmittä lätinöittä, kierros olohuoneessamme, olkaatte hyvät:







Lipasto ja tv-taso on taattua ikealaista laatua. Kulmasohva löytyi pitkän etsinnän ja koeistuntojen jälkeen Stemmasta. Sohvassa panostettiin - kalusteissa säästettiin. ;) Lipasto on Malmin mallistoa ja tv-taso Bestån. Mulla oli toiveissa saada pleikkari ja digiboksi piiloon, sekä esteettisistä että turvallisuussyistä. Hankittiin siis tv-tason ylimpiin tasoihin nuo harmaan väriset "kannet". Piilottavat nätisti vempeleet ja läpäisevät samalla kaukosäädinten ja ohjainten toiminnot. Mii laik a lot!

Uutena olkkariin pääsi tietty myös tuo meidän tuunattu kiikkutuoli. Ja oi että mä tykkään siitä! Niin raikkaan valkoinen väritykseltään ja ennen kaikkea mukava keinua. Nyt tuntuu muutenkin siltä, että olohuone on paljon avarampi, raikkaampi ja hallitumpi kokonaisuus. Tilaa tuntuu olevan ihan hurjasti enemmän, vaikka periaatteessa sama määrä (tai vähän enemmänkin) on huoneessa kalusteita. Väreillä saa kyllä ihmeitä aikaan - samoin kuin huonekalujen sijoittelulla.






Mitäs tykkäätte muutoksesta?

Alla pari vertailukuvaa vanhaan sisustukseen (kuvat toissajoululta). Onhan tässä kieltämättä tapahtunut melkoinen (väri)muutos. :D



12/14/2014

Jo 3. adventti


Ihan hullua, jo kolmannessa adventissa mennään ja seuraavan jälkeen tuleekin jo joulu! Toisaalta tuntuu, että kun on niin paljon tekemistä, aikakin lentää siivillä. Toisaalta taas päivät on niin tylsiä, kun makoilee vain kotona neljän seinän sisällä. Mulla on ollut hirveä hinku päästä kirjoittelemaan teille tänne, mutta mun selkä on tämän viikon kenkkuillut niin armottomasti, että oon kaikin keinoin yrittänyt välttää ylimääräistä istumista ja paikallaan seisomista (jotka siis tämän kivun aiheuttavat). Sen sijaan on tehnyt keppijumppaa, taiteillut jumppapallolla ja tehnyt työt ja lukenut postaukset selällään maaten. Pari kertaa yritin aloitella postauksen kirjoittamista, mutta kun en enää tahdo nähdä selällään ollessani mahan yli niin, että kirjoitus olisi vähänkään ymmärrettävää, jätin asian sikseen. Oon kyllä lukenut teidän jättämiä kommentteja (kiitos muruset niistä!) ja blogeja, mutta siihen se onkin sitten jäänyt, kun ei tuo kirjoittaminen onnistu.



No, jospa tämä tästä helpottaisi, kun vaan muistaisi antaa liikettä ja lepoa hyvässä suhteessa tuolle selälle. Aloitetaan siis tällaisella kuulumispostauksella, toivon mukaan ensi viikon puolella saan rustailtua pari mielen päällä olevaa juttua, jotka tahtoisin teidänkin nähtäväksi ennen joululomille rientoa. :)

Tänään alkoi jo raskausviikko 33, huhhei! Nipsun liikkeet tuntuu aina vain voimakkaammilta, masu tuntuu painavammalta, mutta ei kuitenkaan näytä ihan hurjasti isommalta kuin vaikkapa pari viikkoa sitten. Pinnasänky on kotiutunut ja pedattukin jo :D, laitoin siitä jo kuvaa instagramin puolelle. Olot on selkäkipua lukuunottamatta aika mallillaan ja nyt oon taas saanut nukuttuakin paremmin. Ja kuten kuvista huomaa, on jo jonkun verran tullut pyykättyä vauvan varusteita... ;) Ensimmäisenä olivat vuorossa lakanat, harsot, ruoka- ja kuolalaput, täkit sekä makuupussit. Ja tietysti kaikki ryppyiset tekstiilit piti pesun jälkeen vielä silittää (menihän siinä sitten monta päivää, mutta oli sen arvoista!)... Joululomalla ajateltiin sitten käydä noiden itse vaatteiden kimppuun, huhh! :D

Ensi viikolla olisi tarkoitus saada kaikki joululahjat jaettua ystäville ja perheenjäsenille ennenkuin lähdetään joulun viettoon Kuusamoon. Kun katsoo tätä Oulunkin lumitilannetta (okei, just tällä hetkellä maassa on himpun verran lunta), voi olla tyytyväinen siitä, että päätettiin lähteä Kuusamoon jouluksi - siellä sentään on kunnolla lunta!

Tälle päivää olisi vielä jäljellä to do -listalla joulusiivousta, ruokakaupassa käyntiä ja illan päälle voisi pyörähtää saunassa. Koirat on jo aamulla reenattu, joten lienee rauhallinen ilta tiedossa. :) Mitäs te??


12/06/2014

Kirje joulupukille


Ihanaa itsenäisyyspäivää! Täällä ollaan juuri kotiuduttu pikkujoulupäivälliseltä, köllötellään masut täynnä sohvalla, mies taisi Ihan nukahtaa. Jahka tästä jaksaa nousta, voisi sytytellä sisälle ja ulos kynttilöitä ja asettautua tv:n ääreen juhlahumua seuraamaan.

Huomenna olis tarkoitus lähteä joululahjalistan kanssa kaupungille, oh noes sitä väen paljoutta.. Mietiskelin ostoslistaa rustatessani myös omia toiveitani tälle joululle. Tänä vuonna joululahjatoivelistani pukille (lue: miehelle) on varsin lyhyt ja ytimekäs. Jotenkin on ihan ähky olo, mitä tulee tavaroiden shoppailuun ja kodin täyttämiseen niillä. Kesästä saakka ollaan miehen kanssa pikkuhiljaa kartutettu "vauvavarastoa"; on ostettu itse, on saatu lainaksi, on saatu lahjaksi, on kaivettu kaapin perältä ja varastosta esille... Koti ja etenkin vauvan huone tursuaa kaikesta vauvamaisesta tavarasta. Vaikka on ihana hankkia vauvaa varten kaikenlaista tarpeellista (tai "tarpeellista"), niin tässä vaiheessa alkaa tuntumaan siltä, etten halua enää yhtäkään kampetta roudata kotiin. :D Kummallista, että shoppailukiintiönkin voi saada täyteen! 

Siksipä osa joululahjatoiveistani on niitä tuotteita, joita vauvalle vielä pitäisi hankkia. Ja osa on sitten niitä, joita oikeasti haluaisin tai joita pitäisi ostaa anyway (lisää).






1. Lahjakortit. Se perus. Nyt raskausaikana iho on joutunut koville ja muuttunut kovinkin kuivaksi. Rasvoilla on siis saanut läträillä ja täydennystä pitäisi piakkoin päästä tekemään - Body Shopissa on ne himotuimmat ja parhaimman tuoksuiset vartalovoit.
Jotain pientä kivaa (ja tarpeellista) löytyisi varmasti myös Stockmannin lahjakortilla.

2 ja 3. Vauvalle sitteri. Tästä kerroinkin jo postauksessa More for baby. Samoin kuin tästä norsuilla kuvitetusta hoitoalustasta.

4. Tämän joulun ykköskirjatoiveeni! Vihdoin Gillian Flynniltä on ilmestynyt uusi (suomeksi käännetty) teos!

5. Viime joulun paikkeilla ostin kokeeksi putelin Diorin Gel Coat -lakkaa ja nyt se alkaa vetelemään viimeisiään. Hyväksi ja toimivaksi todettu, ehdoton (lakattujen) kynsien pelastaja!

Mitäs teidän toivelistalta löytyy tänä jouluna? 

12/04/2014

Kauan odotetut


Tällä viikolla on vihdoin monta pitkää odotusta tullut palkittua! En nyt sentään puhu vauvasta, vaan ihan vain huonekaluista. :D Sitä uutta sohvaa ehdin haaveilla jo vuosia ja pitkän etsinnän ja mietinnän jälkeen päädyttiin tilaamaan Stemmasta kulmasohvan, jonka myyjän kanssa suunnittelimme meidän kotiin ja meidän tarpeisiin passeliksi. Nyt se on vihdoin kotiutunut ja vanha sohvan rotiskokin saatiin eilen annettua uuteen kotiin, joten jipii! Olohuone alkaa näyttämään nyt kaiken kaikkiaan valmiilta ja mä oon niiiiiin tyytyväinen tähän muutokseen. :) Tässä jo vähän sneak peakia "uudesta" olkkarista:






Toinen kauan odotettu huonekalu saapui myös tällä viikolla, monen mutkan ja turhautumisen ja reklaamation ja ostopaikan vaihdon kautta. Meinasin jossain vaiheessa jo totaalisesti menettää hermoni (eikä viilipytty miehenikään ollut kaukana kilahtamisesta). Tilattiin siis eräästä lastentarvikkeisiin erikoistuneesta nettikaupasta Flexa-pinnasänky. Saatiin tuote suhteellisen nopeasti (sänky tuli siis Ruotsista asti) ja ihan kotiovelle saakka (ilman erillispyyntöä kotiinkuljetuksesta) ja oltiin ihan että vau! No sittempä huomattiin, että sängyn (painavaa puuta oleva) pohjapala on vaurioitunut, lue: murtunut, kuljetuksessa. Purkiessamme laatikon sisältöä huomattiin, ettei pohjapalaa oltu suojattu lähes ollenkaan. Noh. Asiakaspalvelusta sanottiin, että koko hela hoito pitää palauttaa (laatikko, jossa pinnis oli tullut, oli ihan järkyttävän iso ja painava, eikä sitä yksi mies saanut kuljetettua mihinkään) ja viedä itse takaisin postiin. Uutta odoteltiin sitten reilu pari viikkoa ja tällä kertaa paketti piti itse noutaa postista (apumiehen voimin). Avattuamme paketin, järkytys oli melkoinen, kun senkin tuotteen pohjapala oli murtunut lähetyksessä! Uskomatonta.

Tässä vaiheessa olin jo melko vihainen hormoni-hirviö ottaessani yhteyttä asiakaspalveluun, jonka puhelinnumerokin oli mystisesti hävinnyt nettisivuilta ja ainoa kommunikointitapa oli sähköposti... Muutaman päivän kirjoittelun jälkeen sovittiin, että he tilaavat suoraan toimittajalta pelkän pohjapalan meille ja lähettävät sen todella hyvin suojattuna. Eikä tarvitse enää palautella mitään. Okei, viimeinen yritys. Lupailtiin, että pohjapala olisi meillä kahden viikon kuluessa. Meni kuukausi. EDIT: Eikä pohjapalaa näkynyt eikä myöskään sen toimitusaikaa osattu sanoa... Sain hepulin. Googlettelin vaihtoehtoista pinnasänkyä (koska tuota Flexa-pinnistähän ei missään muussa verkkokaupassa myyty kuin tuossa jossa hommat pissi ja pahasti), löysin nettisivun, jossa toimitukseksi luvattiin vain muutama päivä, klikkasin pinniksen ostoskoriin ja toivoin parasta. Samalla lähetin erittäin asiallisen viestin hampaita kiristellen pettymääni nettikauppaan ja ilmoitin, että puramme ostosopimuksen ja haluamme palauttaa pinniksen. Meni kolme arkipäivää ja uusi (kaikin puolin ehjä!!) pinnasänky saapui meille. Huhhei. Niin joo ja edelleen odotellaan, että tuo vanha pinnis haettaisiin pois (aikoivat lähettää postipojat sen hakemaan).

Oli ihan pakko saada avautua teille tästä pinnis-episodista, kun sapetti niin vietävästi, koko syksyn kesti tuota soutamista ja huopaamista. Ja vielä näillä raskaushormoneilla. :D Mutta nyt meillä on toinen pinnasänky, aivan ihana sekin, ja mulla syyhyää jo sormet päästä laittamaan sitä pesäkuntoon... ;)

Ihanaa, että ollaan jo joulukuun puolella! Tällä viikolla vietellään kaksia pikkujouluja, käydään perhevalmennuksessa ja toivon mukaan ehditään vähän tuota joululahjapuoltakin hoitaa kuntoon. Mitä teidän joulukuiseen viikkoon kuuluu?

11/29/2014

More for baby


Lauantaita, kuomat! Täällä on herkuteltu kakuilla ja piirakoilla, kun mies täytti vuosia. Ehkä sitä kakkua tuli vedettyä vähän liikaakin, sillä nyt makoilen massu täynnä sohvalla eikä ajatus kulje. Siispä katsastetaan tähän väliin aiemmin tällä viikolla luonnostelemani postaus tarvikkeista, joita pitäisi vielä vauvaa varten hankkia:

Meinasin raapustaa otsikkoon, että "Tarpeellisia hankintoja vauvalle", mutta jokin siinä tökki. Ehkä se sana tarpeellinen. Kaikki eivät varmasti koe tarpeellisiksi näitä alla olevia, meidän hankintalistalla komeilevia, tuotteita. En tietenkään voi itsekään mennä takuuseen siitä, että sitteri tulee kovaan käyttöön, että osaan ja pystyn hyödyntämään kantoreppua ja että hoitoalustalla tulee vaihdettua pääosa vaipoista. Niin ja jos oikein ruvetaan hiuksia halkomaan, niin eihän näistä mikään ole oikeasti tarpeellinen, ilmankin selviäisi varmasti hengissä. Me ollaan miehen kanssa ihan pienesti innoissaan ekasta naperostamme (josta tämä vauva-materia-innostus) ja koska tämä tosiaan on kuitenkin meidän ensimmäinen vauveli, niin aika lailla kaiken suhteen mennään haparoiden ja kokeillen.

Näitä kollaasista löytyviä hankintoja ollaan kuitenkin puntaroitu, mietitty, väännelty ja käännelty useaan otteeseen tässä raskauden aikana ja jossain vaiheessa pitäisi nämäkin "tarpeellisuudet" napata virtuaaliseen tai oikeaan ostoskoriin ja kotiuttaa.





Hoitopöytää emme osta, mutta jonkinlainen alusta vaipanvaihtoja varten olisi kuitenkin paikallaan. Mulla on (edelleen) ihan valtava norsu-buumi ja tuo Rätt Startin Elefanttialusta mustana (tai punaisena) iskis meikäläisen makunystyröihin ihan kympillä.

Kantoreppua olen jo alkuraskaudessa katsonut sillä silmällä ja todennut jo silloin, että netti on pullollaan sekä suosituksia että haukkuja jokaisesta mallista. Toisille passaa toinen ja toisille toinen, näinhän se on. Itse oon saanut päähänpinttymän Manducan ergonomisesta ja kehutusta kantorepusta. Mulla on tosi huonot selkälihakset, huono ryhti ja jatkuvasti jumissa olevat selän lihakset, joten ollaan miehen kanssa näitä rinta- ja kantoreppuja katsoessa kiinnitetty erityishuomiota tekeleiden ergonomisuuteen ja säätöominaisuuksiin.

Baby Björn on keikkunut siellä ykkössijalla, kun ollaan mietitty sitteriä. Olen katsastanut niitä useita kertoja käytettynä netistä (samoin kuin Manducan kantoreppua), mutta ihmeen korkeina nämä pitävät hintansa käytettynäkin. Melkein sama olisi jo ostaa kokonaan uusi! No, tässä Baby Björnin (miksi meinaan kirjoittaa kokoajan Björn Borg? :D) sitterissä iskee myös ergonomisuus, kolmivaiheinen asento, helppo pakattavuus ja turvallisuus. Kokemustahan ei tästäkään yksilöistä (eikä muistakaan sittereistä) ole, joten näppituntumalla mennään. Saa siis laukoa eriäviä mielipiteitäkin tästä asiasta! ;)

Jonkinmoinen hauskuuttaja-viihdyttäjä olisi tietysti mukava hankkia sitteriin. Esimerkiksi tuollainen puinen lelu, kuten kollaasissa.

Löytyykö teiltä näitä kollaasin tarpeita ja jos löytyy, oletteko kokeneet hyödyllisiksi?

11/27/2014

Trippi Ikeaan ja pientä väsymystä ilmassa


Huokaus ja haukotus! Tällä(kin) viikolla silmät tuntuu olevan jatkuvasti ristissä, järjenjuoksu toimii etanan vauhdilla, muisti ei pelaa ja muutenkin olo on melko väsynyt ja voipunut. Päivät kulkee väsyksissä, illat pilkkii sohvalla ja sitten kun koittaisi treffit nukkumatin kanssa, ei uni tulekaan. Pyörin sängyssä joskus työasioita, joskus muita asioita miettien ja läpi käyden. Sitten kun saan unen päästä kiinni, nukun levottomasti vaihtaen nukkumisasentoa useita kertoja yössä. Ihan käsittämätöntä, onko tämä sitä äitiyteen valmistautumista vai vain jotain stressiä?! Vauva kyllä antaisi mamin nukkua tursottaa, niin rauhallisesti ja kiltisti tuolla masussa köllii öisin (päivällä onkin sitten aina toinen ääni kellossa ;).

Toissapäivänä pyörähdettiin iskän kanssa pienellä tiistai-tripillä Ruotsin puolella. Käytiin hakemassa uusi tv-taso ja lipasto (oi että en malta odottaa niiden kokoamista ja olkkarin uudelleen järjestelyä!) sekä tietysti pakollinen satsi kynttilöitä. Onneksi daddy lähti mun kaveriksi, sillä mieheni on tällä hetkellä niin kiireinen töidensä parissa, etten tiedä kuinka pitkälle loppuvuoteen Ikean reissu olisi venynyt, jos olisin häntä jäänyt odottelemaan matkaseuraksi - ja kantoavuksi. :D

Tuo Ikeassa "pyörähtäminen" vaati taas (raskaus)veronsa ja loppuillan makasinkin puolikoomassa sohvalla. On niin vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa, että tämä pienen elämän kasvattaminen (ja kantaminen) vaatii sen verran energiaa, ettei vain yksinkertaisesti jaksa touhuta niin paljon ja pitkään kuin ennen raskautta.

Nyt löytyy olohuoneesta hilpeä pahvilaatikkokaaos, toivottavasti ehditään (ja jaksetaan) koota uudet huonekalut perjantaihin mennessä valmiiksi, sillä olen kutsunut tytöt luokseni illaksi pikkujouluja viettämään. Olisihan pieni kaaos meikäläisen huushollissa toisaalta vaihtelua heille - etenkin yksi ystävistäni naureskelee aina mun siisteysfriikkeydelleni ja varmaan järkyttyisi, jos tulisi meille sotkun keskelle. ;)


Postauksen kuvatukset syksyn käynniltä Kuusamosta. Ollaan suunniteltu ja haaveiltu, että päästäisiin tänä vuonna viettämään joulua Kuusamoon mökille, toivottavasti vointi antaa myöten lähteä. :) Taas alkaa karkaamaan ajatukset joulun puolelle, mutta eihän siihen enää olekaan kuin alle kuukausi! Tänä viikonloppuna laitan kyllä joululaulut raikaamaan, sytytän vaniljan tuoksuisen kynttilän ja rouskutan pipareita. Mmm!

Mukavat loppuviikot, toivottavasti saadaan pian sitä lunta (pysyvästi)!

11/23/2014

Matkan varrella


Sunnuntaita! Tähän väliin voitaisiin mennä taas ajassa taaksepäin, meidän ruskareissulle.
Köröteltiin tunnelmallisesta Skibotnista jonkin matkaa Narvikiin päin ja kun ilta alkoi hämärtää, päätettiin alkaa katsomaan mahdollisia vastaan tulevia leveitä p-paikkoja ja karavaanialueita sillä silmällä. Helpommin sanottu kuin tehty. Oltiin menty vaikka kuinka monen potentiaalisen, siis rauhallisen, yöpymispaikan ohi Skibotnista lähdettyä, mutta nyt kun olisi passeli aika ruveta yöpuulle, ei missään näkynyt parkki- eikä karavaanialuetta!

Jossain vaiheessa pysähdyttiin erään huoltoaseman pihaan ja ajettiin auto niin syrjään siellä kuin mahdollista. Oltiin just saatu kaikki valmiiksi iltapalaa varten, kun huoltoaseman pihaan, sinne syrjäisimpään osaan, ajeli jotain paikallisia teinejä mukanaan jumputi-jumputi luontoäänet. Oh, yes...

Vedin siinä sitten hepulit väsyneenä ja sanoin miehelle, että eihän täällä mitenkään voi nukkua ja tähän kuuluu tuosta tieltä ohi ajavien rekkojenkin äänet tosi kovasti! Siinäpä sitten lähdettiin takaisin pimeän illan selkään ja ajeltiin ensin ihan metsään (kirjaimellisesti) varmaan puolisen tuntia ennenkuin tajuttiin, että ollaan ihan väärässä suunnassa. Ei kun takaisin päin ja uusi yritys. Onneksi karavaanialue löytyi pian eksymisreissun jälkeen ja päästiin nukkumaan.

Seuraava aamu valkeni varsin kirkkaana ja lämpimänä ja lähdettiin hyvin nukuttujen yöunien jälkeen ajelemaan hiljakseen. Aika pian piti pysähtyä, kun meikäläiseen iski aamu-matka-pahoinvointi... Ei silti yhtään hullummat maisemat vetää raitista ilmaa, vai mitä sanotte näistä alla olevista kuvista?








Miten romanttinen pieni levähdyspaikka sydänpenkkeineen, valkoisine kirkkoineen kaikkineen! Jonkin idyllisen pikkukylän tien varrelta tämä paikka löytyi ja aika kivat maisemat penkin takaa paljastui. Kyllä siinä pahoinvointikin unohtui! ;)

Ennen Narvikia pysähdyttiin vielä jossain in the middle of nowhere tyhjentämässä ja täyttämässä lika- ja vesisäiliöitä. Katsastin miehen ollessa työn touhussa vähän maisemia (kameran läpi) ja tuumailin, että melko aavikkoiselta siellä näytti. Missään ei näkynyt ketään ja meitä ympäröi vuoret ja muutamat karut puut. Nättiä silti, eikä noita vuoria muuten kyllästynyt missään vaiheessa katselemaan.








11/20/2014

Viimeiselle kolmannekselle - HOP!


Niin se syksy vierähti, että täällä ollaan jo aloitettu viimeinen raskauskolmannes. KÄSITTÄMÄTÖNTÄ. Ja pelottavaa. Ja jännittävää. Ja kutkuttavaa. Oon ollut viimeiset viikot niin töiden pyörteissä, että ihan muuten vain kysäisin viime viikolla neuvolassa, että milloinkas mulla alkaa se viimeinen kolmannes. Neuvolatädin naurava vastaus oli, että No, itse asiassahan sä jo oot viimeisellä kolmanneksella. :D

Tuumasin siinä sitten miehelle, että eikös sitä tässä vaiheessa pitäis olla jo tosi tosi iso, liikkuminen tai ylipäänsä oleminen vaikeaa ja työlästä ja naama turvonnut kuin pullataikina!? No joo, ehkä pieniä stereotypioita mulla ollut mielessä, toivon mukaan hyvävointisena saan edetä mahdollisimman pitkälle raskautta. Mun masu on vielä(kin) aika pieni, mutta oon ajatellut, että varmaan kivempi näin, niin välttyy ehkä paremmin kaikenlaisilta selkävaivoilta. Suklaan nauttimista tosin pitänee rajoittaa, ettei raskauskilot vallan yllätä loppumetreillä. Mutta kun se on niin hyvää ja on jouluaikakin! ;)

IdeaParkin avajaisista löytyi jotain pientä vauvalle.. ;)
 
Sokerin rajoittamista en ole joutunut lekurin määräyksestä vähentämään, sokerirasitustestin tulokset kun olivat onneksi täysin normaalit (jouduin testiin, koska olen yli 25-vuotias ensisynnyttäjä). Lähinnä tuo puntarin kohonnut lukema pisti omatunnon kolkuttamaan. Kyllähän tuota sitten synnytettyä saa karistettua kiloja, mutta en nyt tietenkään ihan ehdoin tahdoin haluaisi mitään älyttömiä vararenkaita tuohon vyötärölle kerätä.

Nipsu on liikkunut vallan vietävästi ja nykyään liikkeet tuntuu ja näyttää enemmänkin sellaiselta aaltoilevalta merenkäynniltä kuin napakoilta potkuilta. :D En tiedä, mitä tyyppi tuolla masussa puuhailee, kun niin kovasti muljuilee ja kohoilee tuo mahan pinta. Pieni tykkää myös käpertyä masun oikeaan alareunaan möykyksi.

1. Tämän viikkoinen masukuva 2. Pienet tumppuset <3 3. Pallomaha ja jätskihetki 4. Kotijumppaa (koirien kanssa :D)
 
Toistaiseksi oon saanut nukkua yöni hyvin ja rauhassa (mitä nyt työasiat valvottavat välillä), eikä ole tarvinnut vaihtaa jatkuvasti asentoa tai ravata rakon tyhjennys reissuilla. Muutaman kerran oon älynnyt, että vatsa on kovettunut ihan kiveksi ja saanut Ahaa-elämyksen; täähän on harjoitussuppari! Samoin muutaman kerran on raskaan ja pitkän päivän päätteeksi makuulteen mennessä vihlonut/pistänyt vatsaan melko niljakkaasti. Yhden kerran meinasin jo soittaa jonnekin ja kysyä, onko se ihan normaalia, mutta sitten ne oireet hävisivät, kun nousin ylös ja kävelin hetken.

Hankinnoista ja vielä hankkimatta olevista tarpeista voisinkin tehdä ihan oman postauksensa, osaa tarpeellisista tai "tarpeellisista" hankittavista vermeistä vielä pähkäillään ja punnitaan miehen kanssa. 

Miten siellä muut odottavat äidit jakselee?

11/19/2014

Tunnelmallinen Skibotn


Tällaisena pimeänä ja sateisena marraskuun päivänä on varmaan ihan jees katsella tällaisia kauniin loppukesäisiä kuvia sangen viehättävästä Norjasta. Edelliset osat ruskareissultamme löytyvät täältä ja täältä.

Kilpisjärveltä lähdettiin luontopolulla samoilun ja lounastelun jälkeen köröttelemään kohti Suomen ja Norjan rajaa. Oli jotenkin koomista, kun olin odottanut rajanylityspaikan olevan jotenkin isosti merkitty ja vartioitu ja todellisuudessa se oli vain tavallinen tie, jonka varrella oli pari koppia. En meinannut edes huomata, kun hypättiin Norjan puolelle. :D

Ajeltiin kohti Skibotnia, jonka kautta meidän oli tarkoitus ajaa Narvikiin. Kilpisjärveltä Skibotniin ajaa tosi lyhyessä ajassa, joten koska oli vasta alkuiltapäivä, skipattiin Narvikiin vievä risteys ja päätettiin ajaa Skibotnin "keskustaan". Se oli hyvä päätös, katsokaa nyt näitä maisemia, joita innosta täristen kuvailin paikan päällä!







Parkkeerattiin meidän "laiva" jollekin vastaan tulleelle camping-alueelle. Alue sijaitsi rannalla, jäätävän upeiden vuorien edessä (myös alueen tuuli oli sananmukaisesti varsin jäätävä). Ihasteltiin jylhiä maisemia, haisteltiin meri(?)tuulia ja katseltiin ohi lipuvia pikku paatteja.

Tytöt pääsi tietenkin mukaan, kun lähdettiin talsimaan lähiympäristöä ristiin rastiin. Skibotn jätti meidän mieliin kuvan pienestä ja idyllisestä paikasta, jossa talot olivat melko vanhoja, luontoa ja erilaisia kävelyreittejä oli riittämiin ja mihin vain katsoitkin, oli maisemat aikamoisen hulppeat. Kerrassaan suloinen kylä!

Montaa tuntia ei kuitenkaan vuorten tuntumassa viivytty ja tuulikin oli tosiaan sen verran hyinen, että lopulta jatkettiin matkaa Narvikia päin. Ensi kerralla olisi kiva käydä katsastamassa Skibotnin ostostarjontaa ja muita nähtävyyksiä ja kävelyreittejä, jotka jäivät tällä haavaa kokematta.