Talvista temmellystä

Voi vitsi kuulkaas, vietettiin niin mukava mökkiloma viime viikolla Kuusamon upeissa maisemissa, ahh! Meikäläinenki viiletti kamera kourassa pitkästä aikaa menemään siellä, oli niin kaunis ja keväinen sää, iloinen Sinna, nauttivat koirat ja ihana mies. Oli mukava räpsiä pitkästä aikaa kuvia ulkosalla. Saattekin ihan tuutin täydeltä nyt muutaman postauksen verran näitä lumikuvia. ;)

Saavuttiin mökille keskiviikko-iltana ja heti seuraavana aamuna lähdettiin aamiaisen jälkeen koko perheen voimin jäälle kävelemään. Miehen kanssa kiskaistiin lumikengät jalkaan, koirille puettiin heijastinliivit päälle (ei vähäisen valon takia, vaan siksi, että bongattais ne kauempaakin :D) ja Sinna pakattiin omaan kelkkaansa*.

Jäällä ei paljon muita ihmisiä näkynyt, eikä liiemmin aiempia jälkiä. Yöllä oli satanut kovasti lunta ja melko upottavaa oli tarpoa eteenpäin, vaikka olikin lumikengät jalassa. Edempää jäätikköä löydettiin onneksi moottorikelkan vanhat jäljet, joita pitkin kävely oli helpompaa. 

Välissä Filja veti Sinnaa ja välissä mies. Minä työnsin kelkkaa takaa upottavimmissa kohdissa apuna. Sinna viihtyi tosi hyvin oman menopelinsä kyydissä, välillä mentiin lujempaa ja välillä taas rauhallisempaan tahtiin. Välillä oltiin pysähdyksissä ja naureskeltiin Ciralle, jonka piti vähän väliä saada työntää ensin kuononsa hankeen ja sitten hinkata itseään lumeen päästellen samalla mouruavia ääniä.

Sinna sai siis ensimmäisen, ikioman, kelkkansa pari viikkoa sitten ja se on ollut meillä ahkerassa käytössä niin kotona kuin tuolla mökkireissullakin. Kelkka on tosi kevyt ja näppärä käyttää ja on kyllä vastannut ihan täydellisesti meidän tarpeisiin. Koirat tykkää, kun saavat vetää Sinnaa ja neiti itse on aivan riemuissaan vauhdikkaasta kyydistä, jota Cira ja Filja tarjoavat. :D Tätä riemua saa nauttia varmaan useamman talven verran, sen verran kasvunvaraa kelkan makuupussin uumenissa vielä Sinnalle oli. :) Otettiin me mökille pulkkakin mukaan, mutta tuossa kelkan pussissa oli suojaisampaa matkustaa, kun jäällä kävi pieni vinkka. Laitettiin myös pussin sisälle joinain päivinä lisäksi meidän oma talja, niin jo oli pehmoiset ja lämpöiset oltavat Sinnalla siellä!

Välissä pysähdyttiin evästauolle jollekin rannalle ja katseltiin lumisia maisemia ja kuunneltiin hiljaisuutta. Kaikille vähän eväsleipää (koirille tietty kans ;) ja juomista. Hetken lepäilyn jälkeen jaksettiin tarpoa vielä hetki jäällä ennen mökille paluuta.

Koirat nautti niin paljon, kun pääsivät vapaina juoksentelemaan, painimaan ja työntämään kuonojansa lumeen. Kuusamo on kyllä Cirasta ja Filjasta ihan paras paikka ja muutaman päivän ahkeran lumessa tarpomisen jälkeen ne onkin sitten kotiin tullessa pari päivää ihan tööt. Nytkin, kun kirjoitan tätä postausta, ne nukkuvat kylki kyljessä tuossa mun edessä, kun normaalisti tähän aikaan ne monkuvat ulos tai ruokaa tai leikkiseuraa.

On se ihmeellistä, miten paljon tuo luonto ja siellä ihan rauhassa talsiminen voi poistaa stressiä ja rauhoittaa ajatuksenjuoksua. Oltiin lähdetty mökkeilemään surullisissa tunnelmissa suoraan hautajaisista, mutta tuolla ulkona käveleskellessä tuntui, että mieli sai työskennellä rauhassa ja tuli eheytyneempi olo.

Jäällä seikkailun päätteeksi laskettiin vielä mökin pihassa yhdessä pyllymäkeä ja siitä hommasta taisi Sinnalla ne suurimmat riemut revetä! :D

*Kelkka saatu testiin Vauvakulmasta bloginäkyvyyttä vastaan.

Mitä lahjaksi 1-vuotiaalle?

Ajattelin väsätä jonkinlaista listaa siitä, mitä tuollainen 1-vuotias voisi tarvita tai mistä voisi tykätä synttärilahjana. Nämä on tietysti meikäläisen näkövinkkelistä käsin raapustettuja suosituksia ja vinkkejä, joten voi olla, että jotain yleistä tai suosittua jää uupumaan.

Koska Sinnalla on synttärit niin lähellä joulua, koitettiin miehen kanssa pähkäillä lahjatoiveita koko tulevan vuoden kannalta. Seuraava "lahja"juhla kun on vasta 11 kuukauden päästä jouluna, on synttäreillä saatujen lelujen, kirjojen ynnä muiden lahjojen hyvä vastata vähän vanhemmankin kuin juuri 1-vuotiaan tarpeita. Osa juhliin tulevista vieraista kyselikin lahjatoiveita pieneltä päivänsankarilta (joka vielä tässä tapauksessa puhui äidin ja isin suulla) ja osa puolestaan toi  Sinnalle yllätyslahjoja (ihania nekin!).

Nyt kun hienomotoriikka on alkanut kehittymään huimasti eteenpäin myös leikkien tuoksinnassa ja ymmärrystä alkaa riittää jo kaikenlaiseen rakentamiseen ja asioiden yhdistelemiseen, toivottiin Sinnalle muutamia Duplo-paketteja. Jos en ihan väärin ole kaupoissa katsellut, niin Duplojen ikäsuositus alkaa vasta 1,5-vuotiaasta. Sinna sai joululahjaksi meiltä vanhemmilta ensimmäisen Duplo-pakettinsa, pienen farmin eläimineen ja etenkin eläimiä on hypistelty, maisteltu ja kolluuteltu siihen malliin, että ajateltiin neidin alkavan pikkuhiljaa olevan valmis Duplojen maailmaan. Ja kuten sanottua, mietittiin näitä lahjoja vähän pidemmällekin tätä vuotta. Nyt Sinnalla on ensimmäinen Duplo-junansa, laatikollinen perusrakennuspalikoita ja Puisto metsän eläimineen. Äitistä on ainakin hauskaa rakennella legoilla ja Sinnasta on kiva tuhota äidin aikaansaannoksia. ;)

Palapelejä Sinna sai jouluna kolme kipaletta, joten niitä ei ollut toivomuslistalla synttäreiden osalta. Palapelit on meillä vielä pääosin lelulaatikossa, sillä Sinna on niitä lähinnä vain imeskellyt ja kuljettanut koiran elkein suussaan ympäri taloa. :D Aletaan siis varmaan vasta vähän ajan kuluttua tutustumaan palapelien maailmaan. Nekin voisin kuitenkin nähdä kivana lahjaideana 1-vuotiaalle.

Kirjojakaan ei erikseen toivottu, niitä kun tuli joululahjaksi myös ja lisäksi eräs äiti-ihminen (krhm) on saattanut haalia niitä joulualesta muutamia varastoon... En vaan voi vastustaa kirjoja! Sinnalla on ollut kausia, kun iltasatua kuunnellaan ja katsellaan keskittyneesti isin kainalossa makoillen ja kausia, jolloin kirjaa vain heitellään ympäri sänkyä ja selataan itse kirjan sivuja niihin sen kummemmin keskittymättä. Kirjat on mielestäni kuitenkin aina hyvästä lapsen kehityksen kannalta ja niitä tuskin on koskaan liikaa -ainakin jos minulta kysytään. ;) Erilaisia kirjoja Sinnalta löytyy mm. äänikirjoja, joissa on eläinten ja koneiden ääntelyä, laulukirja, joka soittaa melodian ja lukijoiden tehtävänä on laulaa päälle, kurkistuskirjoja, perinteisiä kuvakirjoja ja perinteisiä pienten tarinoiden kuvakirjoja. Tällä hetkellä ehdoton hitti on kurkistuskirjat.

Vaatteita ei toivottu, koska niitäkin löytyy ihan kivasti ja (myönnettäköön, vaikka saan varmaan ikävän leiman otsaani tästä) mä oon melko nirso mitä tulee Sinnan vaatteisiin... Mulle ei oo ihan sama, mitä Sinnalle puen päälle. Tykkään miettiä neidille kivoja asukokonaisuuksia, selata facebookin vaatekirppiksiä ja käydä hypistelemässä livenä vaatekauppojen valikoimia. Usein Sinna on nätimmin ja paremmin puettu kuin minä. :D Mutta siis, mikäli on tiedossa lapsen vaatekoko ja jos on jotain hajua siitä, millaisia vaatteita lapsella tykätään käyttää (jos siis on jokseenkaan samanlaista nirsoutta kuin mulla :D), niin varmasti moni tykkää vaatelahjoistakin. Suositus siis niillekin! Sinna sai synttärilahjaksi pari kivaa vaatetta (jotka puuttuvat kuvasta, koska eräs malttamaton oli laittanut ne jo pesuun, että saataisiin ne heti käyttöön). :)

Seuraavaksi listalla on arvokkaammat lahjat, kuten turvaistuin, matkasänky, keinuhevonen, lapsivakuutus, harrastus, potkuauto, ensipyörä...  You name it! On mahtavaa, mikäli esimerkiksi lapsen isovanhemmat haluavat auttaa tärkeiden ja pakollisten tarvikkeiden hankinnassa, jotka kustantavat usein melkoisen loven vanhempien kukkarosta. Yleensä viimeistään 1 vuoden kynnyksellä joudutaan sanomaan hyvästit vauvamaiselle turvakaukalolle ja hankkimaan taaperoiden turvaistuin. Näin kävi myös meille ja saamme kiittää suuresti Sinnan isovanhempaa avusta turvaistuimen hankinnassa. Matkasängyn toivoimme Sinnalle joululahjaksi, sillä matkustamme koirien kisareissuilla ja mökkeilemässä sen verran usein vuodessa, että mukana kuljetettava ihan oma sänky tulee varmasti tarpeeseen. Keinuhevosen (tai tässä tapauksessa keinulampaan) ostimme miehen kanssa itse Sinnalle synttärilahjaksi. Myös aineettomat lahjat, kuten lapsivakuutus (tai osa siitä) ja harrastukset (muskari, vauvajumppa, uintikerho jne) ovat varmasti tykätty lahja ja niitä voi hyvin hankkia kimpassakin toisten vieraiden kanssa.

Toinen lahja, jonka Sinna meiltä sai sen keinulampaan lisäksi, oli Marimekon astiasto. Sinnalla on entuudestaan kaksi omaa ruokailusettiä (johon kuuluu lautanen ja muki) ja kun bongasin Marimekon nettisivuilta tuon ihanan, ihanan, Unikko-astiaston, klikkasin sen samantien ostoskoriin ja niin on Sinnan astiastotarve nyt täynnä. ;) Iso peukku siis jollekin ihanalle astiastolle, joka on lapsen ikioma. Esimerkkeinä Muumi-astiastot ja Pentikin sekä Marimekon astiastot. Sinna sai myös ihanan Pikku Myy -mukin ja -kulhon synttärilahjaksi.

Lelut. Niitähän nyt pitää tietysti joka lapsella olla. Vaikka välillä tuntuukin siltä, että lapsi leikkisi mieluiten niillä kattiloilla, äidin silmälasikotelolla, isin lattialle jääneellä sukalla ja koirien kuolatuilla vetoleluilla... Sinna sai synttärilahjaksi ensimmäisen pikkuautonsa, Brion formula-auton. Sillä on huristeltu jo kovasti pitkin taloa. Samoin lahjaksi saatu vetolelu on ollut kovassa käytössä. Vetonaru otetaan oikeaoppisesti suuhun (hehheh) ja lähdetään konttaamaan niin, että lelu seuraa perässä. :D Soitettavan lelukitarankin Sinna sai ja sitä on kiva rämpyttää ja kuunnella eri ääniä. Kaikenlaiset lelut, joiden kanssa on mahdollista toteuttaa fraasia "minä itse!", on nyt in. Minä itse painelen näitä nappeja. Minä itse avaan ja suljen tämän.

CD:t ja DVD:t. Ehkä jokseenkin kiistelty osa-alue. Ei siis tuo musiikkiosuus, vaan nuo DVD:t. Toiset antaa lasten jo tässä iässä katsella hetkisen (eihän sitä keskittymiskykyäkään riitä kuin vain sen hetken verran) pienille tarkoitettuja ohjelmia ja toiset eivät missään nimessä halua lastensa tuijottavan telkkaria. Meillä on silloin tällöin Pikku Kakkonen, Myyrä- tai Muumi-dvd telkussa pyörimässä, joskus Sinna katselee ja joskus ei. Yksi ja ainoa ohjelma, mitä neiti tapittaa hymy huulilla ja silmät suurina tv:stä, on Pikku Kakkosen Nalle.

Musiikki on varmasti kaikkien mielestä jees, joten lastenlaulu cd:t on varmasti toivottuja lahjoja (mikäli kaapit ei jo pursua niistä). Itse tykkään hirveästi Ellan&Aleksin lauluista ja PMMP:n lastenlaululevystä. Niitä me kuunnellaan usein Spotifysta. Lisäksi kun Sinna niin rakastaa Robinia (kyllä, Robinia) ja rauhoittuu autossa pahalla tuulella ollessaan vain Robinin biiseihin, ostin autoon jonkun vanhan Robbarin levyn, jota on soitettu nyt sen sata kertaa. Ja toiset sata kertaa on toistettu koneella Robinin biisejä. :D