Lontoota ristiin rastiin käveltyämme löysimme vihdoin ja viimein itse herra Benin; Big Benin. Koko alue, jolla kuuluisa kellotorni sijaitsi, teki muhun ihan lähtemättömän vaikutuksen. Olisin voinut kuvailla ja ihailla näkymää vaikka koko päivän! Muutama muukin ihminen oli samaa mieltä kanssani, sillä useat pysähtyivät tuijottamaan yhtä maailman kuuluisinta kelloa ja sitä ympäröiviä linnakkeita ja muita rakennuksia. Myös silta katulyhtyineen, jonka ylitimme päästäksemme toiselle puolelle London Eyelle, oli niiiin kaunis ja henki Lontoon vanhaa aikaa.
Siellä me sitten istuskeltiin ja
katseltiin maisemia. Thames jokea pitkin seilasi monta monituista
paattia, venettä, risteilijää ja sillipurkkia. Aurinko paahtoi lähes
pilvettömältä taivaalta. Herkuteltiin välillä läheisen mäkkärin
kananugeteilla ja jätskillä ja lopulta maltettiin lähteä seisoskelemaan
London Eyen kilometrijonoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kommentoit! :)