Ristiäiset

No nyt niihin ristiäisiin kuvienkin muodossa! Oli kyllä sen verran vähän luonnonvaloa sekä ulkona että sisällä kirkossa, että en varmaan olisi saanut julkaisukelpoisia kuvia itse räpsittyä. Etenkin tuo tila, jossa after partyt pidettiin, oli pimeä kuin mikä. Ja ne vihreät seinät.. :D Paikkana toimi siis vanha Pateniemen kirkko (joka itseasiassa puretaan ihan pian). Ei meidän ykkösvaihtoehto, mutta koska muut paikat oli varattuina jo, päädyttiin tuonne. Ihan mukava tila, etenkin kastepaikka, mutta kahvitteluhuone oli aika pimeä ja ankea (niine vihreine seinineen). Mutta tietysti paikasta viis, itse juhlathan ne tärkeimmät olivat.

Ristiäispäivänä keli oli siis melkoisen synkkä; taivas oli harmaan pilvimassan peitossa ja satoi loskaa. Tuumasinkin juhlapaikalla, että Se päivänsäde onkin tänään täällä sisällä. Neiti oli nimittäin (jälleen) hyvällä tuulella ja väläytti vähän väliä ihania hymyjä. :)

Itse kastetoimituksen ajan vauva oli miehen sylissä. Katseli välillä ympärilleen, mutta suurimman osan ajasta torkkui. Jopa silloin, kun pappi siveli vedellä pään, kun ystäviemme tytär (neiti A-murunen ;) kuivasi vauvan pään ja kun hoilattiin loppuvirttä, veteli murunen sikeitä. Melko rauhallinen tapaus. Kahvipöydässä, kun pääsi moneen eri syliin, alkoi jossain vaiheessa hyväntuulisuus vaihtua ihmetykseen siitä, kun sylit vaihtuivat eikä mikään niistä ollut vähään aikaan iskän tai äidin syli. Kaiken kaikkiaan vauva jaksoi todella hyvin ristiäispäivän ja näytti niiiiiin söpöltä juhlatamineissaan. <3

Mä en ole mikään ässä noissa leipomishommissa enkä koe pullataikinan vaivaamista tai piirakan loihtimista mitenkään rentouttavaksi puuhaksi niinkuin jotkut, joten olin tosi happyhappy, kun molemmat kummitädit suostuivat (tarjoutuivat) hoitamaan juhlien makean puolen. Toinen teki suklaajogurtti-kakun ja toinen suklaamousse-täytekakun. Molemmat olivat niin herkkuja, että! Mulle jäi sitten suolaisen puolen hoitaminen ja koska me ei miehen kanssa olla mitään voileipäkakku-ihmisiä, niin taiteilin rieskarullia kahdella eri täytteellä. Lisäksi ostin vaahtokarkkeja ja keksejä kahvipöytään. Niin ja pinkit servetit. Ja vaikka juhlapaikalla olisi ollut tarjoiluastioita, halusin välttämättä kiikuttaa omat Kastehelmen tarjoiluastiani juhliin ja tarjoilla herkut niistä. Koska ne vaan on niin hienot. :D

Anoppi halusi, että kaupan kukkien sijaan panostettaisiin kukkakaupan antiin, joten kiitos kaunis hänelle, saatiin kastepöytään ja kahvipöytään hienot kimput. Väreiksi kimppuihin valittiin valkoista ja pinkkiä.

Juhlien loppupuolella, kun lähdin hakemaan kastemaljaa pakatakseni sen mukaan, tuli mieleen vanha perinne kasteveden heittämisestä olan yli. Onneksi vielä yhdet kummit olivat paikan päällä ja tuore kummisetä (miehen veli) saikin kunnian heittää kastevedet kirkon ulkopuolella.

Jotenkin oli niin hässäkkä päivä, että tuntui, etten ehtinyt kenenkään kanssa jutella yhtään mitään, enkä tiedä maistoinko edes kahvipöydästä muuta kuin yhtä kakkua. Päivä (ja etenkin juhlat) vain hurahti ohi. Onneksi on nämä kuvat, joista voi muistella. :)

Kaikki postauksen kuvat © Juha M. Kinnunen.