Oon jo 3-vuotias!

Moi, vuff! Mun nimi on Cira ja täytin eilen 9.10.2014 jo 3 vuotta. Tai niin noi sanoo, mun mielestä se on enemmänki vasta 3 vuotta, oon kuitenki ikäisekseni niin aikuismainen ja kypsä. Jos vertaa esim. tohon mun Filja-siskoon, joka on 2-vuotias ja vielä ihan pentu. Mut mä oonki vähä kovempi muija!

Mami ja iskä kutsuu mua yleensä Ciraksi, erilaisilla äänenpainoilla tosin, mutta joskus oon myös Cira Perrrrkele! tai Cirppa tai Pupu tai Pöppänä. Mami sanoo monesti tosi nolosti mua Mamin rakkausvauvaksi. Siis hei oikeesti...

Mä oon luonteeltani aika omapäinen. Jos haluun ulos mun omaan valtakuntaan eli meidän takapihalle, niin mä teen sen kyllä selväksi. Ja äänekkäästi. Jos mua ei kiinnostais tulla sisälle sieltä, niin annan Mamin ja Iskän huudella mua tovin ennenku meen. Mut meen silti aina, koska mut on pienestä asti opetettu siihen, että käskyjä totellaan aina, ei vaan sillon ku mua huvittaa. Koska eihän mua useinkaan huvittais! No sit ne kehuu mua ku tottelen ja se on iha jees, kuhan eivät liikaa lääpi. Mä oon nimittäin myös tosi itsenäinen ja oman tieni kulkija. Tykkään vaellella omia reittejäni ja seikkailla ja nuuhkia hajuja, ku ollaan metässä tai mökillä Kuusamossa. Yleensä vaan mun Filja-sisko tuppautuu mun seuraan, ku se ei oikeen osaa olla yksin. On se välillä ihan jeeskin mennä yhessä metissä.  

Älliäki multa löytyy melkosesti. Tai niin ne aina sanoo. Oon nopee oppimaan uusia asioita. Ja mulla on aika isot korvat, jotka sain perintönä mun Mantra-mummulta ja oon aika hoikkeli niinku mun Wilma-äiti, mut ei noi jutut vissiin haittaa, ku Mami ja Iskä sanoo aina, että oon silti tosi kaunis. En pärjää näyttelyissä Filja-siskolle, mut se ei kyllä mua yhtään haittaakaan ku noi valjakkotouhut on enemmän mun juttu ku turhanpäivänen pööpöily kehässä. Tosin tykkään poseerata sillon ku Mami tulee semmosen mustan kapistuksen kanssa lähelle. Se piippaa ja inisee ja kehuu hulluna aina ku vähä väläytän hymyä sen kapistuksen eessä. Mami on välillä vähän outo. Mut se on mun Mami ja vaikka mua välillä vähän ärsyttää, kun se kaappaa mut rapsutukseen syliinsä, nii se on mulle ykkönen. Iskä ja Filjaki on mun laumaa ja mä puolustan aina mun laumaa.

Lenkeillä käynti on huippua, mä aina väijyn, että tulisko joku neighbourhoodin dogi jostain vastaan, että voisin vähä haastatella sitä. Mami ja Iskä ei tykkää siitä yhtään, mut ne ei vaan tajuu. Mä tykkään vähä haastatella muita koiria ja joskus mun pitää iha vaa komentaa niitä pysymään kaukana, että ne ei tuu liian lähelle mun laumaa. Mun tehtävä on suojella myös Filja-siskoo, ku se on pienempi ja se on vähä urvelo. Niinku puistollakaan se ei oikeen uskalla puolustaa itteensä niiltä poikien humpsutuksilta, nii mä meen sit aina väliin ja ärjyn niille pojille.

Mun parhaita kavereita on Filjan lisäksi Sohvi (se on Filjan äiti ja aika pähee muija), mun sisko Ellu (me aina rakastetaan ja vihataan vuorotellen), Leevi (se on Filjan veli ja tosi kesy poitsu) ja Urho (se on mun poikakaveri, jota en oo tosin nähny pitkään aikaan, ku se muutti kauemmas). Mä tykkään leikkiä jahtausleikkiä, painia ja vetoleikkejä. En tykkää tapella, mutta piän kyllä omat puoleni jos joku alkaa ärhenteleen mulle.

Mun herkkua on kala ja lätyt. Tykkään siitä, ku iskä venyttää ja hieroo mua jos oon jumissa. Kynsien leikkaaminenki on kivaa ja pesulla käyntiki iha ok. Mä nukun öisin aina omassa huoneessa joka on kuulemma myös vaatehuone. Valikoin huoneesta nukkumispaikaksi aina sen puolen, missä Mami nukkuu. Se luulee, että nukun sen vieressä lattialla siks ku mä haluan, mut oikeesti oon siinä koska siitä se on kivaa. Mä oon kuullu ku se on sanonu, että oon sen Elämän Koira. En oo iha varma, mitä se tarkottaa, mut sen mä tiiän, että oon kyllä iha Mamin koira. Siks kai mää tottelenki sitä parhaiten. Ja huuan aina sen perään (jos huuan). 

Mut nyt mä en jouda enempää kertoileen, vaikka oonki kova tyttö jutteleen, ku mä haluun takapihalle hengaan. Meikä muuten sai synttärilahjaks ton kuvissa näkyvän rapisevan lelun ja illalla syötiin Filjan kanssa synttärikakkua eli ruokaa nakeilla ja jogurtilla ja jälkkäriks vielä possunkorvat. Oli aika mellevää. Moi nyt!