3/07/2016

Sinna 1v.


Vauvavuoden viimeisiä kehityskuulumisia. Nyyh ja apua. Loppuvuodesta jäi muutama kuukausi tyystin väliin, kun en ennättänyt/jaksanut raahautua koneen äärelle naputtamaan. Tässä 11 ja 12 kuukauden välillä on tapahtunut niin valtavasti kehitysaskeleita (ihan kirjaimellisiakin sellaisia), että ihan hirvittää! En varmaan edes muista kaikkea, täytynee kysyä vielä mieheltä täydennystä tähän postaukseen. ;)

Sinna osaa hellyyttävästi painaa päänsä toisen ihmisen tai eläimen päätä vasten, ikään kuin halata toista. Niin tehdään kaikille vauvakavereille, Ciralle ja Filjalle ja tietysti meille vanhemmille. Samaan aikaan herttaisesti hymyillen. Myös kevyt taputtaminen ja silittäminen sormet suorina on opittu ja koirat saakin paljon hellää huomiota nykyään. Vastapainona pitää tietysti välillä ottaa karvat nyrkkiin halatessa, jolloin meikäläinen tai mies saa rynnätä väliin, ettei koiria satu.

Ensiaskeleet Sinna otti eräänä tavallisena torstaina Taaperojumpan jälkeen. Ihan tuosta noin vain. En ehtinyt reagoida siihen ennenkuin se oli jo ohi! Todistajina oli kuitenkin onneksi mun äiti-kaverit vauvojensa kanssa ja siellä me yhdessä hihkuttiin ja taputettiin Sinnalle. Jota tietysti nauratti.



Vielä muutama viikko sitten Sinnasta oli ihan hirveän hauskaa harjoitella ilman tukea seisomista ja kävelemistä. Se irroitti kätensä sohvan reunalta tai meistä aikuisista, nosti ne kohtisuoraan kattoa kohti ja alkoi nauramaan maha eteenpäin pullottaen. Siitä sitten rymähdettiin aika pian alas, kun nauru sai aikaan heilumista ja huojumista. Sama juttu kävellessä. Yhden tai kaksi askelta ehti ottaa, ennenkuin syöksyttiin teräsmiehen lailla, nauran, kohti lattiaa. :D Myös kävelykärryllä tai käsistä kiinni pitäen kävellessä nauratti. Ja omaa kävelyä ihasteltiin tietysti myös peilistä, itselleen irvistellen. Nyt Sinna on parin viikon ajan lähtenyt kävelemään pidempiä matkoja. Huojuvasti, maha pömpöttäen, vasen sivu kropasta edellä viistäen, kuin kahden promillen humalassa. Ihan huipun näköistä. :D

Sinna on oppinut pään puistamisen lisäksi myös nyökkäämään. Mukaan on tullut myös kädellä osoittamisen taito. Hienosti osoitetaan kädellä niitä esineitä ja asioita, joita tahdotaan. Ja jos niitä ei saada, turhautuminen ja ärsyyntyminen näytetään myös hienosti. Ja isosti. ;) Oikeita sanoja ei vielä tule, mutta siansaksalaista jutustelua sen sijaan ihan valtavasti. Asiaa on ja paljon. Äitin tyttö.

Yksi iso kehitysharppaus on tässä kuukauden aikana ollut se, että Sinna tuntuu oppineen yhtäkkiä tosi monia esineitä ja asioita. Jos kysyn, mennäänkö kylpemään tai syömään tai nukkumaan, Sinna suuntaa yleensä näitä paikkoja kohti. Myös esimerkiksi banaani, Nalle (Pikku Kakkosen sarja), Filja, Cira, isi, äiti, norsu ja tutu (tutti) sekä Puppe-iltasatukirja tunnistetaan jo täysin.



Päiväunia nukutaan edelleen kahdet päivässä. Aamupäivällä ensimmäiset ja iltapäivällä toiset. Sinnalla ei vieläkään ole mitään kellontarkkaa rytmiä, mikä sopii toisaalta hyvin meidän joustaviin päivärytmeihin ja menoihin. Joskus päikkärit nukutaan omassa sängyssä, joskus meidän sängyssä, toisinaan autossa ja silloin tällöin myös vaunuissa. Yöt nukkuu vähän vaihdellen joko 1-3 heräämisellä tai koko yön putkeen. Klo 20 mennään unille ja klo 6-8 välillä noustaan ylös.

Pulkan kyydissä Sinna viihtyy pitkiäkin pätkiä. Ollaan käyty aika paljon pulkalla lenkillä ja metsässä koirien kanssa nyt kun lunta on riittänyt. Samoin uuden kelkkansa kyydissä Sinna viihtyy tosi hyvin, kun koirasiskot ja isi vetää eteenpäin sitä.

Lelujen levittämisen ohella meillä osataan nyt myös kerätä leluja takaisin koriin. Ja sehän on tietysti hauskaa, ihan oma leikkinsä. Lelut koriin ja korista pois. Toinen mieluinen "leikki" on vaatteiden pukeminen päälle. Ihan sama millainen vaatekappale on kyseessä (tai kenen vaatekappale), se vedetään pään yli niinkuin pipoa laitettaisiin päähän. Tämä toistetaan moooonta kertaa. Myös pyykinpesukoneen täyttämisessä ja päälle laittamisessa Sinna tykkää olla mukana.



Keittiön kaappeihin ja wc:n pönttöön on ilmestynyt jos minkälaisia lapsilukkoja, että innokas taapero saataisiin pitämään lelunsa poissa pöntöstä ja käpälät poissa mun karkkikaapilta. :D Neiti kiipeilee myös joka paikkaan, mihin suinkin ylettää. Juuri toissapäivänä bongasin sen kiipeämästä erään kassin päältä tv-tasolle ja tv-tasolta telkkaria pitkin ylöspäin..... Tarkkana saa siis olla!

Pottaan tutustuminen on aloitettu nyt kunnolla. Puhuttiin miehen kanssa, että aletaan nyt tutustuttamaan Sinnaa potalla istumisen jaloon taitoon sillä periaatteella, että pottaillaan vain sen hetken ajan, kun Sinna siinä viihtyy. Yleensä potta otetaan esille pari kolme kertaa päivässä, ruokailujen jälkeen, jolloin sinne todennäköisimmin voisi jotain tullakin. No, tähän mennessä saalis on ollut melko laiha, mutta ainakin potalla istuminen on ollut mielekästä kirjoja lukiessa ja leluja katsellessa ja itseä peilistä ihastellessa. :D

Sinna lempi-ilme on irvistäminen. Kun naurattaa, irvistetään koko naamalla ja hekotetaan. Kun ärsyttää, pusketaan tekoitkua kehiin ja irvistetään. Käytiin ihan vasta 1-vuotiskuvauksissa, enkä yhtään yllättynyt, kun näin koevedokset ja niissä suurimmassa osassa Sinna irvistää. :D Nenä ryttyyn ja hampaat esille on vissiin meidän neidin motto.


Sinna on reipas ja aktiivinen. Kirjoja ei malteta lukea, ne halutaan omaan käteen (tuhottavaksi) ja kohta taas mennään. Uusien asioiden kokeilemista ei turhia arastella eikä myöskään turhista kolahduksista ja muksahduksista itketä. Sinna tunnetaan jo tuttujen kesken "luupäänä". :D Uusia ihmisiä uusissa paikoissa Sinna haluaa yleensä rauhassa katsella ja tutustella meidän vanhempien läheltä, mutta muuten ei tällaisia ujouspuuskia neidissä nähdä. Temperamenttia löytyy (minulta perittyä, lienee rehellisyyden nimissä myönnettävä), samoin oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä. Tällä hetkellä on tosin meneillään taas eroahdistuskausi, sillä äidin syli on ykkönen maailmassa ja siinä pitäisi saada olla 24/7. Silloinkin, kun äiti yrittää käydä vessassa tai syödä tai pukeutua. Mutta on se silti niin muru. Tällä hetkellä pusketaan myös ensimmäisiä poskihampaita ulos - tai oikeastaan suurin osa kahden poskihampaan kruunuista on jo puskenut tiensä ikenen läpi. Tämä on aiheuttanut kärttyisyyttä päivisin, punaisia poskia, valtavaa kuolaamista ja kirkkaan rään valumista, samoin kuin krhm, sitä löysää itseään vaipassa. Tämänhän te halusitte kuulla.

Sinna on kyllä niiin taapero, ei enää vauva ollenkaan (paitsi väsyneenä, kun painautuu mun syliin norsu sylissä ja tutti suussa ja laittaa silmät kiinni). Ihana, reipas ja iloinen tyttö!


5 kommenttia:

  1. Voi miten aika on mennyt näin nopeaan :O Ihana pikku taapero <3

    VastaaPoista
  2. Voi kummitädin rakasta pientä palleroa! Ikävä!!! <3

    VastaaPoista
  3. Tarvitsetko yritysten laina? Yrityksemme nimi on zion rahoituspalveluja rajoitettu, annamme lainaa kiinnostuneille asiakkaalle, jotka etsivät lainojen parantaa yritysten, voimme auttaa lainan jopa $ 15 miljoonaa dollaria. Voimme auttaa lainaamalla rahaa, käynnistää yrityksen tai laajentaa nykyistä liiketoimintaa, tarjoamme myös henkilökohtaisia lainoja, auto lainat, yritysten lainoja, asuntolainojen, maatalous- lainat, tai lainaa jostain syystä jne Jos tarvitset laina tänään yhteyttä. Voimme lainata jopa 15 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Lähetä meille soveltaa: zionloanfirm.ltd@gmail.com

    VastaaPoista
  4. lainan tarjous 48 tunnissa.
    Hei, onko sinulla taloudellisia huolenaiheita? Ja niillä, joilla on ongelmia saada pääomalainoja paikallisilta pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta. Katso tämä osoite Sähköposti: maurogiovanni00@gmail.com

    whatsapp: +33 6 44 68 84 20

    VastaaPoista
  5. lainan tarjous 48 tunnissa.
    Hei, onko sinulla taloudellisia huolenaiheita? Ja niillä, joilla on ongelmia saada pääomalainoja paikallisilta pankeilta ja muilta rahoituslaitoksilta. Katso tämä osoite Sähköposti: maurogiovanni00@gmail.com

    whatsapp: +33 6 44 68 84 20

    VastaaPoista

Kiva kun kommentoit! :)