Yhteensopivat varusteet urheiluun

Oli ihan pakko pyytää miestä nappaamaan tämän aamun "asu"kuvat, kun satuin aamulla vetäisemään ihan ajattelemattani päälle keskenään näin hyvin mätsäävät urheilukamppeet. :D Pinkkiä, lilaa ja violettia. Kuka sanoi, että urheillessa pitää näyttää asialliselta tai pukeutua tylsään mustaan ja valkoiseen? Myönnettäköön, että allekirjoittaneelta itseltäänkin löytyy sieltä urheiluhyllyltä enemmän niitä tylsiä ja turvallisia värejä, mutta kyllähän nämä värikkäät tuo lenkille tai salille ihan omanlaisensa mielekkyyden ja tekemisen ilon!

Otokset on räpsitty lenkin jälkeen ja aamulla kun urheillaan niin ollan tietysti meikittä, joten mahottoman edustavat naamakuvat luvassa - tosin eihän se pärstäkerroin näiden kuvien pointti olekaan!

Näin lämpimällä ilmalla tuntuu, että naama ei saa ollenkaan happea, mikäli urheilee meikit päällä, esimerkiksi suoraan töiden jälkeen. Muutenkin olen huomannut, että ihoni herkät kohdat, kuten juurikin silmänaluset ja -ympärys reagoivat kesäisin kuumuuden ja hikoilun yhteisvaikutuksena siten, että ne alkavat kutiamaan. Onko muilla vastaavia vaivoja?

Ilma oli tänä(kin) aamuna jotenkin superpainostava, mutta siitä huolimatta yritin puskea menemään ja pienen tankkauksen jälkeen suunnistin vielä aamusalille (ensimmäistä kertaa sitten ööö kuukauteen... hävettää ihan).

Hiuspanta : Bodywatch / Paita : Energetics / Sortsit : Adidas / Kengät : Salomon / Juomavyö : Adidas

Nyt on puolitoista viikkoa painonpudotus-projektia takana ja eilen oli ensimmäinen päivä, kun tuntui siltä, että maailma romahtaa. Siirryin nimittäin seuraavalle tasolle (eli otin ruokavaliooni vähän lisää syötävää oikean ruuan muodossa) ja kehoni meni ihan hämilleen siitä, mistä sen pitäisi energiansa ottaa -yllättäen saadusta oikeasta ruuasta vai siitä rasvasta. Lopputulos olikin se, että makasin koko päivän sohvalla kykenemättä oikeastaan yhtään mihinkään. Päässä humisi ja pyörrytti joka kerta kun nousin ylös. Nälkä oli hirmuinen ja teki vain mieli lopettaa. Mies yritti lohduttaa sanomalla, että jokaisen painonpudotus-taival ja sen kokeminen on yksilöllistä ja että yleensä tällainen olotila tulee Cambridge-ohjelman kolmantena päivänä (jonka kerrotaan olevan se pahin). Meikäläiselle se kolmas päivä vaan vilahti ohi, joten kaippa tämä oli odotettavissa. Mutta yhh, mikä olo! Tänään tuntuu taas keho ja mieli pelittävän ihan eri tavalla, joten jospa tämä tästä taas jatkuisi eteenpäin. Onneksi en eilen luovuttanut, vaikka mieli olisi tehnyt.

Nyt kuitenkin tuon keittiön sekasortosiivon kimppuun.. Reipasta päivää muruset!