8 asiaa, joita en voi sietää:
1. Ihmisiä, jotka pönkittävät omaa itsetuntoaan kohtelemalla muita huonosti.
En ole ikinä ymmärtänyt aiheetonta ilkeilyä, haukkumista enkä pään aukomista. Ennen "tarjouduin" hyvinkin usein olemaan sellaisena "tänne vaan kaikki p*ska!" roskakorina, enkä ymmärtänyt hommaa silloinkaan. Nykyään osaan jo paremmin sanoa ei, lähteä pois paikalta ja jättää sellaiset ihmiset omaan arvoonsa ja pois elämästäni -ainakin siksi aikaa, että he tajuavat alkaa kohtelemaan myös minua niinkuin ihmisenä. Kynnysmattona (ihan ilman syytä) oleminen ei koskaan ole kivaa!
2. Silakkapihvejä
Muistan lapsena istuneeni ruokapöydässä tunnin, yrittäessäni syödä silakkapihvi-annostani loppuun. Yök. En pidä niistä vieläkään.
3. Kylmyyttä
Olen vilukissa, enkä tykkää yhtään siitä tunteesta, kun on kylmä. Hrr. Siksi talvi ei olekaan lempparivuodenaikani. Kaikkein ikävintä on, kun tulee kylmä ja alkaa tärisyttämään ja tiedät, että joudut kestämään sitä olotilaa vielä pitkän ajan ennen kuin pääset sisälle. Sitten se kylmyys menee ytimiin eikä meinaa vilttienkään alla hellittää.
4. Sitä puolta minussa, joka nalkuttaa ja purkaa pahan olon AINA mieheeni
Jep, täältä löytyy yksi kappale niitä ihmisiä, jotka kohdistavat lähes kaiken pahan olonsa omaan mieheensä! En ole ylpeä siitä ja yritän kokoajan vähentää sitä, etten purkaisi Rikuun liittymättömiä shitty thingsejä häneen. Myöskään nalkuttavasta puolestani en pidä, mutta se taitaa säilyä ainakin jossain määrin minussa aina -olenhan kuitenkin nainen, joka tykkää siististä kodista. Heeehh. Onneksi on ymmärtäväinen mies, jonka mielestä mussa on (onneksi) niitä hyviä puolia enemmän kuin huonoja.
5. Formulaa tv:ssä
Yhh. Jos telkkarista alkaa formulat, vaihdan heti kanavaa. En tykkää siitä ringissä ajamisesta ja varikkokäynneistä saati sitten kolareista yhtään. Not my thing.
6. Mässyttämistä
Kun olin lapsi, minulla oli kaveri, jolla oli tapana ruokaa syödessään mässyttää oikein kuuluvasti. Se alkoi sitten jossain vaiheessa ärsyttämään ja pistämään ikävästi korvaan, enkä ole siitä lähtien voinut olla kommentoimatta, jos joku läheisistäni on mässyttänyt. Tietenkin pikkuveljeni Jamme aloitti pienenä tahallaan mässyttämään ruokaansa ärsyttääkseen minua... :D
7. Laiskuuttani
Välillä tunnen oloni niiiiiiiiin saamattomaksi ja laiskaksi, että ihan hävettää. Onneksi on myös niitä päiviä ja hetkiä, jolloin olen tosi ahkera ja aikaansaava. Muuten olisin varmaan aika lihava, tylsä ja masentunut -niin ja koti ois kuin pommin jäljiltä! ;D
8. Elämääni TURHAAN rajoittavia tekijöitä
Tällaisiahan ovat mm. erilaiset pelot ja stressaamiset ja "mitä jos" -pohdinnat. Pitäisi vaan osata elää tässä ja nyt, eikä murehtia ja miettiä niin paljon etukäteen. Onneksi sitä hetkessä elämistäkin olen jo oppinut välillä tekemään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kommentoit! :)