Sinna 8kk

Moi kaikki! Sori, mää oon taas vähän myöhässä näiden mun kuulumisten kanssa, mutta kö en oo joutanu paljon pysähtyä miettimään tai kirjoittelemaan, ku on ollu kiire tutkia maailmaa. Antakaahan ku kerron teille:

Opin tuossa viikko sitten konttaamaan, jes! Sitä ennen pääsin kyllä eteenpäin muillakin keinoilla; pyörimällä ja ryömimisen ja konttaamisen välimaastolla. Se oli äitin mielestä hassun näköistä etenemistä. Olin jo viikkokaudet heilunu siinä konttausasennossa ja nyt sitte viime viikolla päätin, et okei, on tullut aika. Ja niin mä lähin valloittamaan maailmaa!

Tällä maailmanvalloitusmatkallani etenen aina kaikista nopeiten seuraavien kohteiden luo (kimppuun): koirien lelut ja luut, puhelimet ja kaukosäätimet, ruoka, koirien vesikippo, kaikenlaiset nauhat ja vyöt ja tietysti mattojen reunat. Mattoja on erityisen kiva tutkailla niin, että otan siitä reunasta kiinni, maistelen ja sitten nostan mattoa ilmaan ja katson, miltä maton alla näyttää. Oon jo oikea matto-expertti.

No eihän se sit mihinkään riittäny, että pääsen nyt konttaamalla tutkailemaan lattiatasoa, sit mä hokasin, et kyllähän mä haluan ylemmäksikin nähdä! Rupesin siis harjoitteleen kiipeämistä. Aika hyvin sekin jo sujuu, osaan tarrata käsillä yläpuolella olevista huonekaluista kiinni ja nousta siitä polviseisontaan.

Syömisen osalta hommat on aika bueno. Äiti ei oo enää aikoihin soseuttanu mun ruokia ja hyvä niin, koska tykkään syödä ne ihan semmoisenaan. Spagetit, risotot, puurot, hedelmät, muffinssit... Rakastan syödä ite ja otin tuossa viikon vaiheen, jolloin en todellakaan suostunut syömään aamu- ja iltapuurojani, joten äiti sai vähän soveltaa, että sai mun mahan täyteen. Mulle kelpas vaan sellaiset ruuat, joita sain syödä ite omin sormin. Mut se oli hyvä kokeilu, koska siitä äiti keksi leipaista mulle omia muffinsseja. Ja mikroleipiä. Äiti meinas jakaa reseptit teille joku päivä tänne! :) Ne on ihan parhaita ja voisin syödä niitä vaikka kuinka paljon! Osaan pinsettiotteen jo hyvin.

Nyt ku oon taas terveiden kirjoissa (kop kop), niin nukun yöni syömättä. Meen kahdeksalta nukkumaan ja saatan 1-3 kertaa yöllä herätä mut yleensä nukahdan heti uudestaan kun joku on käynyt mun luona ja sitten kuuden maissa yleensä herään ja pääsen äitin ja isin viereen syömään ja sit nukun vielä kahdeksaan. Päivisin en tosiaan kerkeä nukkua, kun on niin paljon kaikkea jännää, siksipä otankin aina vain 35min tirsat. Sellaiset, että äiti ehtii ehkä just syödä siinä ajassa, mut ei mitään muuta. Niinku ei ainakaan blogata. Hahhahah. Höh.

Osaan myös istua hienosti ilman tukea! Tämänkin taidon oon tässä 8 kuukauden iässä oppinut. Joskus sitten kellahdan selälleen ja kun pää kopsahtaa matolle, niin sekös mua naurattaa (ja äitiä kummastuttaa)! Välillä teenkin sitä ihan tahallaan, että heittäydyn päistikkaa johonkin ja nauraa räkätän. Tykkään myös hakata päätä huonekaluihin, kun konttaan niitä päin. Mulla ei vissiin oo hirveän alhainen kipukynnys. Äiti mumisee välillä jotain esi-masokismista, mut sit ne nauraa isin kans sille, niin en oikein tiedä, onks se hyvä vai huono juttu.

Lempparipuuhaa on myös repiä äitiä ja isiä (ja muitaki, ketkä uskaltautuu mun näköpiiriin) nenästä. Ja kiipeillä ihmisten päälle. Ja pomppia hyppykiikussa. Ja leikkiä isin kanssa, kun se aina heittelee ja pomputtaa ja lennättää mua. Viuuuh!

En vierasta tällä hetkellä oikeastaan ollenkaan yhtään ketään. Tiedän, missä on lamppu, kun äiti kysyy sitä ruokapöydän ääressä. Osaan nostaa käden ja moikata, kun mulle sanotaan "Moooi!" ja vilkutetaan. Robin on edelleen paras ja mulla on edelleenkin kuusi hammasta.

En pidä kauheasti väenpaljoudesta. Äiti ja isi on huomannu onneksi, että jos mennään paikkaan, jossa on paljon ihmisiä ja paljon hälinää ympärillä (esim. vauvauinnissa), mua alkaa vähän ahdistamaan. Etenkin, jos en oo sen ympäristön kanssa ihan sinut. Niinku onhan se uiminen aika jännää puuhaa, vaikka vedessä olemisesta tykkäänkin! Ollaankin nyt isin kanssa käyty kahdestaan uimassa meidän läheisessä uimahallissa ihan muuten vain ja oon tykännyt siitä paljon enemmän. Toisaalta taas tykkään olla ja katella, kun ollaan valjakkokisoissa ja koirat ja ihmiset huutaa ja möykkää ympärillä.

Mulla on kaks kaveria, joita nään usein; K, joka on mua 1kk nuorempi ja on poika ja O, joka on mua nelisen kuukautta nuorempi ja on tyttö. Sit mulla on paljon aikuiskavereita, koska oon niin cool. K:n kanssa me syödään samoja leluja ja ryöstetään niitä toisiltamme ja O:n kanssa (yritetään) läpsiä toisiamme naamoihin ja höpistään.