Puolen vuoden rajapyykki mennä hurahti jo elokuussa, mutta rustailin silti äitin kanssa jälkikäteen ylös, millainen neiti mä olin puolivuotiaana.
No ainakin olin kipeänä ekan kerran puolen vuoden iässä. Mulle nousi vaan yhtäkkiä yöllä kuume. Olin aika vaisu enkä jaksanut leikkiä. Soseetkaan ei maistuneet, maitoa hörpin kuitenki jonkun verran. Sit äiti käytti mua lääkärissäki varalta, et eihän mulla vaan ois mikään tulehdus. Toinen lääkärisetä sano et on ehkä korvatulehdus ja sit ku menin jatkotutkimuksiin niin toinen lääkäritäti sano, et on ehkä korvatulehdus. Mut eri korvassa. Äiti oli aika vihanen. Loppujen lopuksi mulla ei ollu korvatulehdusta kummassakaan korvassa ja kuumekin laski muutaman päivän päästä pois. Siinä samalla selvis, että oon allerginen yhelle tyhmälle antibiootille, jota varalta jouduin syömään vähän aikaa (sit ku sain oireita, se lopetettiin). No se siitä sairastamisesta.
Siitä mulle jäi päälle sellainen ihana kuva, että saan kölliä ja nukkua äitin kainalossa sen ja isin sängyssä päivät ja yöt. Ja nukahtaa tissitainnutuksella. Ai että mitä elämää! En ois millään halunnu luopua sellaisesta etuoikeudesta ja palata nukkumaan takas omaan sänkyyn ja olla niinku reipas tyttö, millainen olin ennen sairastamista ollu. Vähän aikaa taisteltiin äitin ja isin kanssa siitä asiasta mut sit mä tajusin, et omassa sängyssä on kivempi nukkua ku siellä saa ihan rauhassa vetää hirsiä.
Sit meikä oppi kääntymään iha ku vettä vaan mahalta selälleen. Sen ku hokasin, niin oon päässyt moniin uusiin paikkoihin pyörimällä! Opin myös mahallaan ollessa kääntymään oman akselini ympäri ja kurottelemaan leluja (kaukosäätimiä ja koirien leluja siis). Opin myös kiljumaan, päristelemään ja maiskuttamaan kieltä. Etenkin kiljuminen on tosi hyvä keino saada huomiota! Osaan vaativan kiljumisen, iloisen kiljumisen ja väsyneen kiljumisen.
Mulle tuli ekat hampaat hippusta vajaa 6kk iässä. Ne syöksähti tuonne alas keskelle. Vitsi ne on kivat, tykkään pureskella niillä äitiä ja isiä. Ja ruisleipää ja maissinaksuja. Muutenki tykkään syödä ruokia, äitin tekemät soseet on ihan ykkösiä ja ne kaupan hedelmä- ja marjasoseet nam nam. Kun käytiin mökillä, niin äiti ja isi yritti syöttää mulle jotain kaupan valmisruokia, luulivat että meen lankaan! Mut en todellakaan halunnu syödä niitä ja ku ei ollu tarjolla äitin tekemiä soseita, niin söin pelkkää makeeta sosetta ja puuroa. Oon sellainen puurotyttö, vetelen isoja satseja kaura- ja neljän viljan puuroja aamuin illoin. Mmm!
Me aloitettiin äitin kanssa myös käymään vauvajumpassa! Isi vetää sitä jumppaa ja mä toimin aina mallivauvana siellä. Ne muut vauvat on mua vähän nuorempia, mut moni on silti jo mun kokoinen. Taidan olla siis aika sirppana vauva. Siellä jumpassa on aika hauskaa, kun musiikki soi ja äiti heiluttaa mua ja hölpöttelee mulle. Sen jälkeen mennään toiseen huoneeseen, jossa saan lounasta ja saan katella niitä muita vauvoja, kun äitit juo teetä ja kahvia.
Vierastan vielä jonkin verran (etenkin väsyneenä), kaikista eniten mummia (isin äitiä). No en nyt tiiä miks, mut kuhan aina huudan ku oon sen sylissä. Muuten en ihan hirveesti huuda tai siis itke, mut joskus jos harmittaa, niin sit ku nään Ciran tai Filjan, nii alkaa heti hymyilyttään! Tykkään silitellä ja tukistella niitä tassuista ja turkista. Ne on mun isosiskoja ja pitää musta aina huolta.
Mistäs muusta mää tykkään...Hmm.. No iltaisin tykkään, ku mennään äitin ja isin kanssa iltatoimien jälkeen niiden sänkyyn ja mä saan ottaa kunnon iltavillit siellä! Pyörin ja hyörin pitkin sänkyä ja kiljun. Sen jälkeen on kiva rauhoittua iltamaidolle ja kuuntelemaan iltasatua, jonka iskä mulle usein lukee. Hampaiden pesustakin tykkään, etenkin sillon ku saan omaan käteen sen hammasharjan.
Treenailen syöttötuolissa istumista. En ihan haltsaa sitä hommaa, äiti sanoo, että se johtuu siitä ku oon joku "löysä makkara"..? No vähän valun eteen ja sivulle siinä. Mut hiljaa hyvä tulee, sanoo isi!
Mulla taitaa olla atooppinen iho, se punoittaa herkästi ja on paikoin kuivan punainen. Niimpä mua nykyisin rasvaillaan aamuin illoin, se ei oo ihan mun lempijuttu, mut kai se on kestettävä. Ja karstaakin on aika paljon. Joudun vähän väliä olemaan rasvat tai öljyt päässä, ihan tyhmää. Mut ainaski mulla on paljon hiuksia!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kommentoit! :)