11/23/2014

Matkan varrella


Sunnuntaita! Tähän väliin voitaisiin mennä taas ajassa taaksepäin, meidän ruskareissulle.
Köröteltiin tunnelmallisesta Skibotnista jonkin matkaa Narvikiin päin ja kun ilta alkoi hämärtää, päätettiin alkaa katsomaan mahdollisia vastaan tulevia leveitä p-paikkoja ja karavaanialueita sillä silmällä. Helpommin sanottu kuin tehty. Oltiin menty vaikka kuinka monen potentiaalisen, siis rauhallisen, yöpymispaikan ohi Skibotnista lähdettyä, mutta nyt kun olisi passeli aika ruveta yöpuulle, ei missään näkynyt parkki- eikä karavaanialuetta!

Jossain vaiheessa pysähdyttiin erään huoltoaseman pihaan ja ajettiin auto niin syrjään siellä kuin mahdollista. Oltiin just saatu kaikki valmiiksi iltapalaa varten, kun huoltoaseman pihaan, sinne syrjäisimpään osaan, ajeli jotain paikallisia teinejä mukanaan jumputi-jumputi luontoäänet. Oh, yes...

Vedin siinä sitten hepulit väsyneenä ja sanoin miehelle, että eihän täällä mitenkään voi nukkua ja tähän kuuluu tuosta tieltä ohi ajavien rekkojenkin äänet tosi kovasti! Siinäpä sitten lähdettiin takaisin pimeän illan selkään ja ajeltiin ensin ihan metsään (kirjaimellisesti) varmaan puolisen tuntia ennenkuin tajuttiin, että ollaan ihan väärässä suunnassa. Ei kun takaisin päin ja uusi yritys. Onneksi karavaanialue löytyi pian eksymisreissun jälkeen ja päästiin nukkumaan.

Seuraava aamu valkeni varsin kirkkaana ja lämpimänä ja lähdettiin hyvin nukuttujen yöunien jälkeen ajelemaan hiljakseen. Aika pian piti pysähtyä, kun meikäläiseen iski aamu-matka-pahoinvointi... Ei silti yhtään hullummat maisemat vetää raitista ilmaa, vai mitä sanotte näistä alla olevista kuvista?








Miten romanttinen pieni levähdyspaikka sydänpenkkeineen, valkoisine kirkkoineen kaikkineen! Jonkin idyllisen pikkukylän tien varrelta tämä paikka löytyi ja aika kivat maisemat penkin takaa paljastui. Kyllä siinä pahoinvointikin unohtui! ;)

Ennen Narvikia pysähdyttiin vielä jossain in the middle of nowhere tyhjentämässä ja täyttämässä lika- ja vesisäiliöitä. Katsastin miehen ollessa työn touhussa vähän maisemia (kameran läpi) ja tuumailin, että melko aavikkoiselta siellä näytti. Missään ei näkynyt ketään ja meitä ympäröi vuoret ja muutamat karut puut. Nättiä silti, eikä noita vuoria muuten kyllästynyt missään vaiheessa katselemaan.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun kommentoit! :)