Pohdintoja vauvan huoneeseen

Vielä ei tiedetä vauvelin sukupuolta eikä se tieto varmaan kovin paljoa tule vaikuttamaan vauvan huoneen valintoihin - noin niin kuin ainakaan huonekalujen ja värien osalta, ehkä jonkin verran lelujen ja vaatteiden. ;) Värimaailmana miellyttää tällä hetkellä eniten valko-harmaa-keltainen. Sellainen rauhallinen väritys suurimmilla pinnoilla ja väriä lelujen muodossa. Tällaisia kollaasissa näkyviä värejä, materiaaleja ja huonekaluja oon pyöritellyt mielessäni. Tuo lipasto tulikin jo hankittua (joskin me ostettiin 2 x neljän laatikon lipastoa ja yhdistettiin ne (lasilevyllä)), mutta kaikki muu on vielä mietinnän alla.

Sen verran ollaan älytty miehen kanssa, että vauva ei todellakaan heti synnyttyään ala leikkimään leluilla eikä katselemaan kuvakirjoja. Jotain olisi kuitenkin mukava hankkia jo ennakkoon ja ollaan  puhuttukin siitä, kuinka nykyään on ihan miljoonasti erilaisia härpäkkeitä ja virikkeitä tarjolla. Päädyttiinkin tavarapaljouden keskellä yhteistuumin (onneksi yhteistuumin!) siihen, että hankitaan Nipsulle muutamia perinteisiä, hyväksi havaittuja ja kestäviä leluja, kuten nyt esimerkiksi kollaasissa näkyvät Brion kirahvi ja palikat. Noitahan oli meidänkin lapsuudessa ja suosionsa ja laatunsa ovat tuntuneet pitäneen! Ensimmäisen lelunsa Nipsu saikin tulevilta kummeiltaan jo kesällä, kun kerroimme vauvauutiset heille. Ja ensimmäinen lelu oli juurikin Brion lelu; ikisuosikki helistin. Ollaan S-kummitädin kanssa aika samoilla aalloilla! ;)

Lipasto / Brion lelut / Mobile / Matto / Pinnasänky

Muutamia yksilöitä siis itse hankitaan eikä hukuteta pientä tavaravuoreen (lelujahan tulee varmasti lahjaksikin). Värikkäitä leluja pienen on varmasti kiva katsella vaikkei niillä vielä leikikään.

Katselusta aasinsiltana mobileen. En ole oikein lämmennyt (netissä) myynnissä oleville tyypillisimmille mobileille, mutta nuo kuumailmapallot on aika kivat (ja joo tiedän, että se mobile tulee vauvalle, eikä minulle ;D). Se, millaisen pinnasängyn ylle mobile hankittaisiin, on vielä arvoitus. Jonkinmoisena kriteerinä pinnasängylle ollaan pidetty ylös-alas liikkuvaa pohjaa ja plussaa tulee vielä siitä, jos sänky on pitkäikäisempi eli on muunnettavissa myös juniorille laitoja siirtämällä tai poistamalla. Tuo Flexan pinnis miellyttää kyllä kovasti silmää.

Jonkinlainen matto olisi myös hakusessa huoneeseen, tässä nyt esimerkkinä tuo Hobby Hallin kelpo raidallinen yksilö. Sitten on tietysti myös verhot ja jotain pientä sisustustuotetta (kuten tauluja, koristetyynyjä ja sen semmoista). Osa löytynee ihan jo valmiina kotoa.

Ja taas mennä körötellään!

Kauaa ei ehditty kotona oleskella, kun jo lähdetään kohti uusia seikkailuja. Onneksi tällä kertaa kohti tutumpaakin tutumpia maisemia, jossa saa ihan luvan kanssa hillua päivät villasukissa, kirja kourassa. Ehkä päästään vielä soutelemaankin, jos ei ihan kokoajan sada vettä! Arvaattekin varmaan, Kuusamoon suuntautuu tämän (pitkän) viikonlopun reissumme, kivaa että mies sai työkeikan lauantaiksi sieltä päin, niin meikäläinen saa ottaa koirien kanssa ilon irti mökkielämästä. Mukaan lähtee myös miehen veli avopuolisonsa kanssa ja appiukkokin saadaan yökylään yhtenä päivänä. Odotettavissa siis rennon seurallisia hetkiä takkatulen ääressä. :)

Family potretti Norjan vuoristossa <3

Ihan hyvää varmaan tekeekin tuollainen mökkeilyyn kuuluva joutilaisuus ja kiireettömyys. Tällä viikolla tuli todettua, ettei sitä ilmeisesti ihan tavalliseen tapaan sovikaan viilettää menemään tuon maalitelan kanssa, ajella ympäri Oulua päivittäin asioilla ja koota puolta päivää huonekaluja. On meinaan tämä mami saanut köllötellä sohvan nurkassa loppuviikon ajan pahoinvoinnin kourissa. Auta armias, jos yritän tehdä jotain muuta kuin vaihtaa kanavaa telkkarista tai lämmittää ruokaa mikrossa, niin jo alkaa oksennus nousta kurkkuun... Tästäpä viisastuneena ensi viikolla rennommin ottein ja niitä lepotaukoja ja välipäiviä pitäen. Kiitos vaan Nipsu palautteesta! ;D

Rentoo viikonloppua teillekin, pus moi!

Suuna päänä (ideoimassa)

Täällä ollaan! Ehti vähän vierähtää aikaa ennenkuin pääsin reissun jälkeen taas kirjoittelemaan... Meidän ruskareissu sujui leppoisasti ja maisemat oli mahtavia, todisteena valtava kuvasaldo, tässä jo vähän maistiaisia ensi alkuun. :) Kotiin paluu olikin sitten astetta kiireisempi; loppuviikko painettiin töitä melkein kellon ympäri ja viikonloppu vierähti kootessa Ikeasta kotiutettua suurta lipastoa. Siitä tulee Nipsun vaatteille ja tavaroille säilytyspaikka. Tosi kiva, mä digata! Otan teille kuvan, jahka saadaan tuota romuhuonetta raivattua sen verran, että siitä saa järkevän otoksen. Sen piiiiitkän kokoamisrupeaman jälkeen kävin "vähän" shoppailemassa Nipsulle kaikkea tuiki tärkeää (okei ja vähemmän tärkeääkin) sillä välin kun mies kävi veivaamassa kiekkoa kaukalossa. 

Eilen innostuin leipomaan puolukkapullia ja keksin, että maalataan meidän valkoiset seinät (joiden valkoisuus alkaa olla jo kyseenalaista, kiitos talossa elettyjen vuosien ja koirien) kuuluisalla Lumi-seinämaalilla. Aloitettiin silleen kepeästi makkarista, jossa on kolme seinää ja sovittiin, että maalataan muitakin talon seiniä jos lopputulos miellyttää kovasti silmää. Vähän mua meinas naurattaa, kun katsoin maalatessani vanhaa seinäväriä ja uutta seinäväriä vierekkäin, ero oli niin jäätävän suuri, vaikka molemmat valkoisia värejä. Ja mies oli vielä tuuminut, että Huomaakohan sitä uutta valkoista edes siitä vanhan päältä... No onhan tässä oikeasti pyöritelty jos minkälaista kodin ehostusta mielessä ja maalaaminen nyt on yksi niistä helpoimmista (ja meikäläiselle mieluisimmista) jobeista. Mikäli löydetään uusi koti, lienee vastamaalatut, freshin valkoiset, seinät hyvä bonus tämän kodin myyntiä ajatellen ja mikäli jäädään tähän, miellyttää se omaa silmää ja tuo sitä kaivattua raikkautta ja avaruutta pimeisiin huoneisiin. Meinaan tää Lumi sävynä on oikeasti tosi valoisa ja jopa hohtava, tykkään ihan sikana!

Tämmönen kuulumispostaus tällä erää, nyt lohikeittoa naamariin ja ruskareissukuvien kimppuun. Oikein pirteää viikkoa! Mä koitan ehtiä tänne taas pian! :)

Vauvaviidakossa: Vauvakirja

Hellurei! Tämä postaus on ajastettu ja toivon mukaan huristellaan parhaillaan pitkin naapurimaan vuoristoteitä. :) Asiaan siis:

Mulla on itselläni vauvakirja. Oon aina pitänyt vauvakirjaa merkittävänä ja tärkeänä muistokirjasena. Se on sellainen perinteisen tyylinen, jossa on kuvia musta vauvana ja kaikkia tärkeitä "ensimmäisiä" asioita, joita opin tekemään. Ennen kaikkea mun vauvakirjasta löytyy muistoja mun ensimmäisiltä vuosilta, hauskoja kommelluksia, joita mulle tapahtui ja huvittavia sanontoja, joita tapasin hokea. Oon vuosien varrella monet kerrat palannut vauvakirjani ääreen äiskällä käydessäni ja naureskellut ja hymyillyt vauva/taapero-minälle.

Siispä, sanomattakin oli selvää, että meidänkin vauvalle hankitaan oma kirja! Musta on ihana raapustella ylös asioita, joita voi myöhemmin muistella, meillä oli mm. häistäkin oma kirja, johon on kiva palata aina silloin tällöin ja lisäksi kaason itse tekemä kirja, jossa on lisää muistoja ennen häitä olevalta ajalta sekä häistä. Muistoja kansissa. :)

En tiiä miks tää kuva tuli tän värisenä!? :D

Ollaan jo huvikseen miehen kanssa katseltu vauvakirjoja Suomalaisessa Kirjakaupassa käydessä (koska siellä on tuntunut olevan laajin vauvakirjavalikoima Oulun kivijalkamyymälöistä!). Kollaasiin pääsivät meidän lempparit. Ajattelin silti, että ootellaan vielä ja katsellaan. Niin, minä ajattelin... Mies nimittäin soitti sunnuntaiselta kauppareissulta, että "Täällä on tällainen söpö vauvakirja, ihan Nipsun näköinen!" Ja minä sitte naurahdin ja tuumasin että "Aijaa. No voihan sitä käydä kattoon." Mies siihen, että "Tää on nii kiva, että mä ostan tän nyt, heippa!". ??? Vähän repesin. :D Miekkonen kun ei ole yhtään tuollaista tyyppiä, joka innostuu ostelemaan mitään, saati sitten ilman, että ollaan yhdessä ensin katottu ja hyväksi todettu. Vissiin ne on iskähormoonit sitte miehillä, jotka sekottaa pään. ;) Nyt siis löytyy vauvakirja jo meidän taloudesta - ja löytyy myös tuosta kollaasin lemppareista.

Onko teillä vauvakirja - itsellänne ja/tai jälkikasvullanne?

Syksyyn

Antaa syksy tulla vaan, mä oon valmis! Kumpparit -check. Muhkean lämmin huivi -check. Kynttilöitä ympäri taloa -check. Syksyyn mätsäävät kynsilakat -check. Teevaraston päivitys -check. Syysflunssa -kärsitty. Eiköhän tällä listalla päästä jo aika pitkälle. ;)

Tuo kuvassa näkyvä ihanan muhkea ja lämmin ja supermiellyttävän tuntuinen kaulahuivi löytyi Lindexiltä. Oon ihan rakastunut siihen, se on niin pehmeä! Niin joo ja tuo raikkaan sininen neule löytyi Pariisista, tykkään erityisesti noista kultaisista napeista. Syyskynsilakkoja ostaessa hämmästyin, kun en löytänyt Lumenelta enää tavallisia kynsilakkoja, ainoastaan noita Gel Effect puteleita.

Täällä on ollut oikeastaan koko viikon ihan mahtavat syysilmat. Kohta päästään siihen mun lempivaiheeseen syksyä, kun lehdet punertuu ja maassa on kahisevia lehtikasoja. Oi että! Eikä nuo syyssateetkaan masenna, silloin voi linnoittautua kynttilöiden ja teen kanssa kotiin (niin, kunhan on ensin lenkittänyt hurjimukset ja kuivaillut niitä puoli tuntia :D).

Tänään lähdetäänkin jo reissun päälle, toivottavasti pohjoisessakin on hienot syysilmat ja ruska jo saapunut kunnolla. Kameran akku onkin jo ladattu valmiiksi ja jalustakin pakattu mukaan! Nauttikaahan kirpeästä syyssäästä viikonloppuna, pus ja moi!

Kaadetaan vauvatietoa päähän?

Sillon, kun kuulin olevani pieniin päin (hitsi mikä ilmaus, pieniin päin?!), mietin miljoonan muun ajatuksen ohessa, että Ei hitto, eihän me tiedetä raskaudesta, syntymästä tai vauvan kasvatuksesta mitään!!. Tuli sellainen epätoivoinen, maailman-tyhmin-ihminen, olo. Siitä alkoi jatkuva pyöriminen internetin vauva-aiheisilla tietosivuilla (EI keskustelupalstoilla ;)) ja neuvolasta saatujen opusten plaraaminen. Jossain vaiheessa, kun oltiin miehen kanssa kyynärpäitämme myöten vauvaopuksissa keskellä olohuonetta, ruvettiin nauramaan, että Mitä ihmettä me panikoidaan, toinen meistä on kasvatusalan maisteri ja toinen liikunta- ja fysioterapian koulutukset käynyt! Ehkä me selvitään... Tai ainakin meidän lähtökohdat lapsen kasvattamiseen on ihan ok:t. ;)

kuva

Silti välillä mut valtaa paremman sanan puutteessa uupumus, kun alan miettimään, mitä kaikkea mun pitäis vielä ottaa selville ja mitä kaikkea en vielä tiedä tai ole päättänyt (koska en oo osannut kun en tiedä kaikkea). Ihan loputon suo... Ja tää on mulle erityisen vaikeaa siksi, että oon niin kontrollifriikki, haluan pitää aina langat omissa käsissä, suunnitella ja valmistella kaiken huolellisesti ja olla perillä asioista. Ehkä tää raskausaika on alkua mun uudelle elämän osa-alueelle; tietämättömyyden jalolle taidolle. :D Ei sillä, että tähän asti oisin aina tietänyt kaikesta kaiken (hahah), mutta ehkä tässä on nyt paikka alkaa hyväksymään, ettei kaikkea voi eikä tarvitse tietää etukäteen eikä kaikkea voi suunitella viimeisen päälle valmiiksi.

Kaiken tän tiedon keskellä oon tietysti myös kahlannut läpi netin ostosparatiiseja, joista saa kaikkea tarpeellista ja "tarpeellista" tulevalle pienokaiselle. Ja taas tullaan siihen, että en voi vaan klikata jotain tuotetta ostoskoriin, vaan mun pitää ensin selvittää googlettelemalla, mikä on hyväksi todettu ja arvosteltu...

No joo, tämmöistä vauva-aiheista pohdintaa tänään! Saa kommentoida ja nauraa. :D

ps. Muumit on hitti! Vieläkin. Vai taas? No anyway, kaikenlaisia kivoja muumi-aiheisia kuvia ja julisteita on tullut tiirailtua netistä, ehkä pari kehyksiin vauvan huoneeseen. :)

Ruskan keskelle asuntoautolla

Se tais olla viime talven puolella, kun innostuttiin miehen kanssa appiukon hehkutusten saattelemana varaamaan täksi syksyksi ruskareissuvapaata kalenterista. Asuntoautokin varattiin miehen tuttavalta jo hyvissä ajoin. Hetkisen aikaa mietittiin vauva-uutisen jälkeen, että voidaanko me nyt lähteä reissuun? Uskallanko poistua maasta? :D Onneksi mun olotilat on kuitenkin ollu viime aikoina  hyvät (koputan puuta!) eikä mahakaan vielä ole pahasti tiellä, joten eiköhän tästä onnistunut reissu saada tehtyä. Tää syksy on mennyt jotenkin ihan hujauksessa eteenpäin, me nimittäin havahduttiin miehen kanssa tänä viikonloppuna siihen, että ensi viikollahan se  kauan odotettu asuntoautomatka koittaakin jo!

Reitti on ollut valmiina jo iät ja ajat, se on appiukon suosittelema ja hyväksi todettu. Lähdetään Oulun päästä ajelemaan lauantaina aamulla kohti Kilpisjärveä. Vietetään siellä päivä ja jatketaan Norjan puolelle Skibotnin läpi Narvikiin. Siellä voi kuulemma liitää gondolihissillä korkeuksiin ja ihailla maisemia köysiradoilla. Vietetään sielläkin luultavasti päivä. Matka jatkuu Ruotsiin, jossa körötellään Kiirunan kautta Haaparantaan (jossa pakollinen Ikea-pysähdys!) ja sieltä keskiviikkona takaisin Ouluun. Ei olla suunniteltu ajomatkoja tai -aikoja kovin tarkasti, vaan mennään fiiliksen mukaan. Cira ja Filja lähtee koko perheen reissulle mukaan, toivottavasti löydetään Ruotsin puolelta helposti eläinlääkäri, joka tarkistaa, että koirat vetää napit naamariin ja kirjoittaa siitä tositteen, että päästään takaisin Suomen puolelle.

Odotan innolla ja vähän jännitykselläkin tulevaa asuntoautoreissua, todennäköisesti yövytään missä milloinkin eikä vartavasten metsästetä asuntoautoalueita. Ei olla miehen kanssa kumpikaan piipahdettu ikinä Norjan puolella, joten mahtavaa päästä katselemaan sen kuuluisia maisemia. Ruska-aika on ehkä kauneinta aikaa minkä tiedän, joten se lienee melkoisen kaunis tuolla Lapissa, kuten myös pohjoisessa Norjassa (miksei Ruotsissakin).

Vinkkejä must-see paikoista Norjassa ja Ruotsissa otetaan tosi mielellään vastaan! Onko joku tehnyt vastaavanlaisia ruskareissuja? :) Kuvat otettu viime syksyn ruska-aikaan Kuusamossa.

Miehen suusta

Aamulla päätin, että tästä tulee hyvä päivä! Mielessä kodin puunaus viikonloppua varten ja vihdoin paneutumista (ajan kanssa) blogiin. Miehellä on ollut tosi rankka työviikko; pitkiä työpäiviä ja niiden päällekin pakollisia menoja, joten haluan, että hän voi tulla tänään töistä putipuhtoiseen kotiin rentoutumaan. Siivoilut on nyt hoidettu, eihän siihen mennytkään kuin puoli päivää, kun piti vähän väliä levätä tän flunssan takia..! Nyt olisi välipalatauon ja bloggailun aika. :) Kuvituksena erään päivän välipala, koska oon ollu niin antiaktiivinen kuvailemaan ettei mitään järkeä.

Pakko kertoa eilisillasta, kun oltiin alkamassa nukkumaan ja mies päätti, että nyt hän alkaa vähän jutustelemaan Nipsulle (=maha-asukki)... Alku oli niin koominen: "Hei Nipsu, iskä täällä...... (puolen minuutin miettivä tauko :D) Sitten kun tuut ulos sieltä, niin vien sut oluelle. (tässä vaiheessa mä repeän ja kysyn MITÄ?!) Eiku siis... Äh!" Ei vitsi mä nauroin... :DD On varmaan vaikeaa ensimmäistä kertaa alkaa puhumaan toisen mahalle ja miettiä jotain järkevää sanottavaa. Voi ei tuota höpsöä.. Ehkä otetaan tänä iltana uudestaan vauvalle sopivammalla tatsilla. ;)

Aasinsiltana toiseen alkoholiin liittyvään juttuun: Oltiin neuvolassa ja neuvolatäti otti puheeksi alkoholinkulutukseen liittyvän kyselylomakkeen. Todettiin, että juu ollaan täytetty ne ja olin juuri ojentamassa lomakkeita, kun mies heitti hauskan läpän: "Joo tuo vaimo saiki nii hurjat pisteet että on kyllä kunnon juoppo!" ........ Tuli vähän hiljaista! Eihän neuvolatäti voinut tietää, että oltiin juuri edeltävänä iltana naureskeltu sille, että mä sain hurjat 2 pistettä ja mies peräti 7 pistettä. :D Siinäpä sitten rupesin selittelemään heh heh meiningillä hämillään olevalle tätille, että eipä meidän taloudessa oo ikinä tullut tuota alkoholia kulutettua kuin hyvä jos sitä minimimäärä viikossa...

Ai niin! Ja yks ilta, kun mun maha oli hyvin syönyt (heh heh) ja siis kerännyt iltaturvotusta, mies katsahti siihen ja tokaisi: "Sun maha on nyt yhtä iso ku S:llä (ystävämme) sillon ku se oli viimesillään!" Olin että WHAT!? Sanoitko oikeasti noin?? Vitsi mitä heittoja. Onneksi mulla ei ainakaan vielä heitä hormonit sikana, olisin varmaan muuten alkanut itkemään tai raivoamaan. :D

Kertokaa tekin, mitä hauskoja tai "hauskoja" heittoja teidän miehet on laukoneet suustaan (joko raskaana ollessanne tai muuten vain!), kerätään tähän "miesten kootut möläytykset". :D Huikeeta viikonloppua!

Viime päivinä

Täällä köhitään vieläkin flunssan jälkimainingeissa... Lisäksi oon tuskaillut jäätävän pääsäryn kanssa muutamana päivänä, tekee varmaan tehtävänsä tällainen sisällä kyyhöttäminen lähes viikon ajan. Onneksi nyt on jo pystynyt käymään rauhallisilla kävelylenkeillä koirien kanssa. Muutenkin on ollut melkoisen haipakkaa, enkä ole ehtinyt tännekään päivittelemään kuulumisia. (Tätäkin postausta oon kirjoittanut kahden päivän ajan, aina kun jatkan, tulee jotain muuta tekemistä.) Etsitään miehen kanssa aktiivisesti uutta (ja isompaa) kotia ja ollaan pyöritty näytöissä ja laskeskeltu budjetteja jne. Melko aikaavievää, vaikkakin mukavaa puuhaa! Meikäläinenhän oli ihan into pinkeänä, kun mies vihdoin ja viimein myöntyi, että nyt voisi olla sopiva aika etsiä uusi koti (eikä varmaan tarvitse kertoa syytä tähän mielenmuutokseen ;)). Itsehän oon nimittäin jo vähintään parin vuoden ajan haaveillut ja kuolannut taloja netissä. :D No, toivotaan, että the talo löytyy ja tietysti mitä pikemmin sitä parempi! Oon melkoinen hätähousu ja itse malttamattomuus tällaisissa asioissa, joissa intoilen kovasti.

Työkaveri toi omalta kasvimaaltaan herkkumaistiaisia, voi että lämmitti mieltä! :)

Tänään pääsin vähän tuulettamaan tätä räkäistä päätä, lähdettiin ystävän kanssa extempore kaupungilla pyörähtämään ja käytiin samalla syömässä pitkän kaavan mukaan kreikkalaisessa ravintolassa. Mmm, oli niin hyvää eikä seurassakaan valittamista! ;) Oikeasti lyllersin ruuasta kiittäneen pallomahani kanssa kotiin lajittelemaan ja hinnoittelemaan kirpparille meneviä kamppeita. Ihana päästä huomenna eroon turhasta tavarasta (ainakin viikoksi :D)!

Nyt ei oikein muuta irtoo, onneksi viikko alkaa olla jo puolessa, meinaan viikonloppua ja pitkään nukkumista ajatellen. ;) Oikein kivaa keskiviikkoista iltaa, pus!